Veteen mätänevien kyttyrälohien vaikutukset Tenojokeen huolestuttavat tutkijoita.
Suomen ympäristökeskuksen akatemiatutkijan Kaisa-Leena Huttusen mukaan kyttyrälohien massoittainen nouseminen Tenojokeen saattaa aiheuttaa paikallisesti rehevöitymistä.
– Siellä missä kyttyrälohien raadot kerääntyvät, voimme alkaa nähdä kohonneita ravinnepitoisuuksia ja sitä kautta levämäärien lisääntymistä, Huttunen sanoo.
Rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita vapautuu, kun kyttyrälohet kutevat ja mylläävät pohjaa. Tätä tosin tekevät muutkin lohikalat.
Kyttyrälohia nousee kuitenkin enemmän kuin Atlantin lohia. Lisäksi kaikki kyttyrälohet kuolevat kudun jälkeen, jolloin mätänevistä kaloista vapautuu ravinteita.
Koko joen tilassa toissa kesän kaltainen massaesiintymäkään ei Huttusen mukaan näy, sillä Tenojoki on niin suuri. Vuosikymmenten saatossa tapahtuvia muutoksia on kuitenkin vaikea ennustaa, hän muistuttaa.
Kaukoidässä joet saavat ravinteita lohista
Kyttyrälohi on vieraslaji, jota on istutettu Luoteis-Venäjälle. Sieltä se on levinnyt Atlantille, ja kyttyrälohia nousee joka toinen vuosi Tenojokeen.
Alkuperäisellä levinneisyysalueella Kaukoidässä kyttyrälohien ja muiden tyynenmeren lohien on havaittu lisäävän jokien typpi- ja fosforipitoisuuksia moninkertaisesti verrattuna lohettomiin jokiin.
Tyynenmeren joissa se on tarpeellinen ravinnelisä, mutta Atlantin valtameren alueella tilanne on eri, sillä kyttyrälohet ovat tänne ihmisen tuoma vieraslaji.
Tuore Suomen ympäristökeskuksen ja Oulun yliopiston tutkimus osoittaa, että arktiset vedet ovat erityisen herkkiä lisääntyvälle typpikuormitukselle.
Ravinteiden tulo pohjoisen jokiin voi vaikuttaa paljon, sillä arktisissa vesissä kasveille riittää kesällä valoa ympäri vuorokauden.
Jos vesikasvit saavat ravinteita esimerkiksi kyttyrälohista, niillä riittää sekä valoa että ravinteita kasvamiseen.
Pato toimii tehokkaammin kuin aiemmin
Vuonna 2023 kyttyrälohia nousi Tenojokeen noin 180 000.
Epävarmaa on, kuinka paljon kyttyrälohia nousee tänä kesänä, sillä norjalaiset ovat rakentaneet padon, jolla on pyritty estämään kyttyrälohien pääsy Tenojokeen.
Tänä vuonna pato on toiminut tehokkaammin kuin toissa kesänä.
Toisaalta on epäselvää, miten kyttyrälohiryntäys vaikuttaa ekosysteemiin, sillä se tapahtuu vain joka toinen vuosi. Kasvit eivät saa ylimääräistä ravinnepulssia niinä vuosina, kun kyttyrälohia ei tule.