Hallituksen ehdotus velkajarruksi sai lausuntokierroksella kaikkea muuta kuin pehmeää kohtelua.
Täystyrmäyksestä ei voi puhua, mutta kritiikki on voimakasta.
Velkajarru sitoisi tulevat hallitukset velkatalkoisiin vuosikymmeniksi. Kritiikki keskittyy esityksen ankaruuteen ja siihen, että esitystavassa on sanelun makua.
Velkajarrua kommentoi määräaikaan mennessä 23 lausunnonantajaa.
Tästä velkajarrussa on kyse
Velkajarru olisi lakiin kirjattava rajoitus sille, paljonko Suomella saa olla julkista velkaa.
Se koskisi kaikkia tulevia hallituksia ja käytännössä komentaisi ne ylläpitämään voimakasta talouden sopeuttamista.
Muutoksen taustavoimana ovat uudet EU:n finanssipoliittiset säännöt. Jäsenvaltioilla saa yhä olla velkaa enintään 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta velan vähentämiseen on sitouduttava aiempaa tiukemmin. Suomen velkataso on tällä hetkellä 86 prosenttia.
EU ei vaadi jäsenvaltioilta varsinaista velkajarrua, vaan jokainen maa päättää toimeenpanosta itse. Velkajarru on siis Suomen hallituksen oma ehdotus.
Orpon hallituksen esitys on huomattavasti kovempi kuin EU:ssa sovitut yhteiset taloussäännöt.
Sopeutus voisi kestää jopa kymmeniä vuosia
Hallitus esittää 60 prosentin sijaan tavoitteeksi 40 prosentin velkasuhdetta, ja velkaa tulisi vähentää yhdellä prosenttiyksiköllä joka vuosi.
Tavoite ja tahti ovat hallituksen esittämässä velkajarrussa ankaria. Uusien EU-sääntöjen mukaan velkasuhdetta pitää alentaa puoli prosenttiyksikköä vuodessa, ja yhden prosenttiyksikön verran vasta jos velkasuhde ylittää 90 prosenttia.
Käytännössä velkajarru toimisi niin, että jokainen hallitus päättäisi kautensa aluksi, miten velkaa vähennetään. Edistymistä arvioisi Talouspolitiikan arviointineuvosto. Jos se katsoisi, etteivät toimet ole riittäviä, hallituksen tulisi tehdä lisätoimia tai perustella, miksi se jättää ne tekemättä.
Orpon hallitus haluaisi velkajarrun käyttöön vuodesta 2031 alkaen. Sopeutus voisi kestää jopa kymmeniä vuosia, riippuen muun muassa talouden kokonaistilasta.
Kritiikki: Sääntö olisi jäykkä ja tavoite liian tiukka
Lausuntopalautteessa toistuu kritiikki velkatavoitteen ankaruutta ja vähentämisen kaavamaista jäykkyyttä kohtaan.
Näin katsoo esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste ry.
– Merkittävänä vaarana on, että päädytään noidankehään. Jatkuva sopeutus heikentää talouskasvua, mikä nostaa julkista velkasuhdetta entisestään, ja sitten taas sopeutetaan, kuvaa Sosten pääekonomisti Otto Kyyrönen.
Soste huomauttaa, että velkasuhde on 2000-luvulla noussut heikon talouskasvun vuoksi, ei liiallisista julkisista menoista johtuen.
Myös ammattiliitot SAK ja STTK ovat huolissaan velkajarrun taloutta jarruttavasta vaikutuksesta.
– Orpon hallitus sopeuttaa merkittävästi, mutta talouskasvu hidastuu vuosina 2024–2028 yhteensä arviolta 5,6 prosenttia ja työllisyys heikkenee 72 000 henkilöllä, STTK kirjoittaa lausunnossaan.
Erityistä huolta aiheuttaa se, millaisia sosiaalisia vaikutuksia jatkuvalla sopeutuksella olisi. Moni lausunnonantaja on huolissaan julkisten palvelujen murenemisesta.
– JHL on huolissaan Suomen julkisten palvelujen tilasta. Miltei 70 prosenttia kansalaisista katsoo palveluiden heikentyneen viime vuosina, ammattiliitto JHL kirjoittaa lausunnossaan.
Esityksestä puuttuu käytännössä kokonaan yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi, huomauttaa tutkimusyksikkö BIOS.
Esimerkiksi Työn ja talouden tutkimuslaitos Labore sekä Pellervon taloustutkimus pitävät 40 prosentin tavoitetta heikosti perusteltuna. Laboren mukaan selvästi armollisempikin tavoite, esimerkiksi 55 prosenttia, antaisi hyvän liikkumavaran.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt huomauttaa, että liian tiukka tavoite saattaa leikata hyvinvointia tarpeettoman paljon ja estää järkevätkin investoinnit.
Sen mukaan velkasuhteelle ei ole tutkimuksissa löytynyt yhtä ihannetasoa.
Myös Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan velkajarru voi pahimmillaan rajoittaa talouden liikkumavaraa, vaikka tarkoitus on päinvastainen.
Harva on eri mieltä siitä, etteikö velkaa tulisi vähentää
Kriittisimmät lausunnot tulevat palkansaaja- ja järjestökentän liepeiltä.
Positiivisempia arvioita esittävät puolestaan lähellä elinkeinoelämää olevat lausunnonantajat, kuten Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.
Ne korostavat velan vähentämisen välttämättömyyttä. EK kannattaa lakiin kirjattavaa pitkän aikavälin tavoitetta.
– Tavoite on mitoitettava tasolle, joka turvaa maltilliset velanhoitokulut sekä korkean luottoluokituksen, kuten esimerkiksi muilla Pohjoismailla tällä hetkellä, EK kirjoittaa lausunnossaan.
EK kannattaa kuitenkin sitä, että esitykseen tulisi jonkinlainen joustomahdollisuus tilanteessa, jossa talouteen kohdistuu yllättäviä sokkeja.
Myös Etla pitää lakisääteistä sitoutumista velkatalkoisiin välttämättömänä. Sen mukaan vuoteen 2031 ulottuva siirtymäaika on perusteettoman pitkä.
– Nykyistä yksinkertaisempi lakisääteinen vaatimus julkisen talouden sopeuttamisesta on Suomessa tarpeellinen, jotta julkinen velkaantuminen saadaan pysyvästi hallintaan, Etla arvioi.
Lausunnoista löytyy myös yhteistä maaperää. Jonkinlaisesta velan vähentämisen tarpeesta lähes kaikki ovat yhtä mieltä.
– Suomen julkisen talouden tilanteesta on perusteltua ja tarpeellista olla huolissaan, kirjoittaa JHL lausunnossaan.
– Kannatettavaa on hyväksyä EU-säädökset ja niiden voimaantulo, mutta ylimääräinen oma velkajarru tulisi jättää säätämättä, STTK lausuu.
Hallitus viittaa kintaalla opposition sitouttamiselle
Moni kommentoija kritisoi hallitusta siitä, ettei se ole pyrkinyt hakemaan uudistukselle puoluerajat ylittävää sitoutumista.
Esimerkiksi Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV pitää valitettavana, että esitystä on valmisteltu käytännössä täysin vailla julkista keskustelua.
Pitkän linjan talousasiantuntija, Helsingin yliopiston vieraileva tutkija Vesa Vihriälä asettuu kriitikoiden ja kannattajien väliin. Hänen mukaansa itse hanke on tarpeellinen, ja vaikka 40 prosentin raja on kova tavoite, hän ei pidä sitä mahdottomana.
– Mutta tapa, jolla sitä pyritään toteuttamaan on aivan liian jäykkä. Siinä ei oteta riittävästi huomioon tarvetta saada laaja poliittinen tuki tälle tavoitteelle yli puoluerajojen, Vihriälä sanoo.
Orpo puolusti velkajarrua tänään kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa Kokkolassa. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan torjui esitetyn mallin eilen.
Vihriälän mukaan maissa, jotka ovat pitäneet velan hallinnassa, on sitouduttu laajasti velanhoitoon. Kovista tavoitteista ei hänen mukaansa ole hyötyä, ellei niitä koeta aidosti omiksi.
Hallituksen esitys ei anna tälle alkuunkaan riittävästi painoa, hän suomii.
– Esitys on puhtaasti hallituksen valmistelema ja käsittelyaikataulu tiukka.
Sama toive paistaa useista muistakin lausunnoista.
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Vatt toivoo julkisen talouden tilasta yhteisymmärrystä – jolle voisi lausuntojen perusteella ollakin maaperää.
– Kukin hallitus voisi sen puitteissa toteuttaa omia poliittisia painotuksiaan.
Voit keskustella aiheesta 26.8. kello 23:een asti.
