Eduskuntapuolueet alkoivat keskiviikkona käsitellä hallituksen esitystä velkajarrusta. Velkajarrun ajatuksena on tasapainottaa julkista taloutta vuosittain prosenttiyksiköllä, jotta velka painuisi alle 40 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Pääministeripuolue kokoomus ja SDP ovat olleet asiasta nokat vastakkain. Nyt osapuolet eivät sulje pois sitä, että asiassa voitaisiin päästä sopuun.
– Tässä vaiheessa neuvotteluja ei varmaan kannata sulkea mitään vaihtoehtoja pois, vaan työ on lähtenyt käyntiin sillä, että luomme yhteistä tilannekuvaa ja käymme keskusteluita eri vaihtoehdoista, kokoomuksen kansanedustaja Ville Valkonen sanoo.
– Jos politiikassa on tahtoa, niin keinotkin keksitään. Uskoisin, ettei tämä ole ylitsepääsemätön este, SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen puolestaan toteaa.
Räsänen ja Valkonen ovat molemmat osa parlamentaarista työryhmää, jonka pitäisi päästä sopuun velkaantumista koskevista reunaehdoista.
Hallituksen ja SDP:n mallit ovat yhä kaukana toisistaan.
SDP:n malli eroaa hallituksen esityksestä siinä, että puolue tavoittelee 60 prosentin velkatasoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tähän puolue pyrkisi vähentämällä velkaantumista 0,5 prosenttiyksiköllä vuosittain.
Maltillisemman velkatavoitteen etu Räsäsen mukaan olisi se, että puolueet voisivat sitoutua tavoitteeseen helpommin kuin kunnianhimoisempaan sopeutukseen.
– Sitoutuminen on koko valittavan mallin keskeisin kysymys, ja se määrittää, onko malli uskottava, Räsänen sanoo.
Puolueilla on paineita päästä sopuun velkajarrusta lokakuun alkuun mennessä. EU edellyttää, että sen uudet taloussäännöt ovat voimassa ensi vuoden alkuun mennessä.
Eduskunnan aikataulut puolestaan luovat omat paineet esitykselle. Hallituksen on annettava esitykset kansanedustajille ennen lokakuun alkua, mikäli ne halutaan voimaan tammikuussa 2026.
EU:n taloussäännöt syynä esitykselle
EU vaatii jatkossa, että jäsenmaiden velkataso olisi 60 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja Suomen tulisi vähentää jatkossa velkaa 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa.
Tässä mielessä SDP:n ajatukset velan taittumisesta käyvät yhteen EU:n uusien sääntöjen kanssa.
Kokoomuksen Valkosen mukaan liian löysää velkajarrua ei kannata rakentaa.
– Pidän ehdottoman tärkeänä, että meillä on riittävä tavoite. Siitä on varmasti neuvotteluvaraa, että minkälainen se yksityiskohtineen on.
Osassa lausuntokierroksella kerättyjä palautteita hallituksen esitystä kritisoitiin liian kunnianhimoiseksi. Kritiikin mukaan liian tiukka sopeuttaminen voi uhata talouskasvua.
– Kääntäisin ehkä kysymyksen toisin päin. Onko se realismia, että odottaa ongelman ratkeavan itsestään ilman mitään työkaluja? Pidän ehdottoman tärkeänä, että meillä on riittävä tavoite, Valkonen sanoo.
Valkosen mukaan Suomi on jo kerran onnistunut vastaavassa urakassa. Suomi sai käännettyä 90-luvun laman jälkeen silloisissa huippuluvuissa käyneen velan takaisin alle 40 prosenttiin.
Tosin silloin Suomen velkasuhde kävi hieman yli 56 prosentissa, kun se nykyään lähentelee 90 prosenttia.
Hallituksen esityksessä velkajarru astuisi voimaan vuonna 2031, eli seuraavan hallituskauden jälkeen.
SDP ottaisi aikalisän
Mitä sitten pitäisi tapahtua hallituksen esitykselle, että SDP olisi valmis hyväksymään sen?
Räsäsen mukaan EU:n finanssipoliittiset säännöt pitää viedä ajallaan kansalliseen lainsäädäntöön.
– Sen jälkeen sovittaisiin, millä tavalla parlamentaarinen prosessi käynnistetään. Missä vaiheessa tavoite asetettaisiin vuoden päästä syksyllä. Mikäli tältä pohjalta lähdettäisiin etenemään, sosiaalidemokraatilla on valmius olla mukana tekemässä sopua.
Toisin sanoen SDP ottaisi kansallisen velkajarrun suhteen aikalisän.
Kokoomuslaisilta ei saa suoraa vastausta siihen, viekö hallitus esityksen maaliin, jos oppositiopuolueet eivät siihen sitoudu.
Valkosen mukaan oppositiopuolueilla on ollut aikaa valmistautua.
– Keskustelua on käyty vähintään kymmenen vuotta finanssipolitiikan säännöistä ja velkaantumisen hillinnästä ja myös erilaisista velkajarrutyökaluista. Näen, että kaikilla puolueilla on ollut aikaa valmistautua tällaiseen esitykseen.
