Satamissa on tehty viime kuukausina useita droonihavaintoja.
Esimerkiksi Haminan-Kotkan satamassa havaintoja on puolen vuoden ajalta viisi. Droonien lennätys on ilman erillistä lupaa satama-alueella kielletty. Tapauksista on ilmoitettu poliisille.
– Sataman henkilökunta on havainnut droonit ja ilmoittanut niistä meille, kertoo ylikomisario Jukka Lankinen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Poliisi ei ole saanut selville, mistä droonit ovat tulleet ja mistä syystä niitä on satamassa lennätetty. Kyseisistä droonihavainnoista ei ole käynnistetty rikostutkintaa. Lennättäjä olisi helpoin saada kiinni sillä hetkellä, kun drooni on ilmassa.
Havaintojen taustalla voi olla myös vaaraton harrastajalennätys. Silti Kaakkois-Suomen poliisi on drooneista kiinnostunut. Haminan-Kotkan satama on Suomen suurin yleissatama.
– Oleellista on, ettei lennätykseen liity rikollista motiivia, sanoo Lankinen.
Osa oikealla asialla
Toimitusjohtaja Piia Karjalainen Suomen satamat ry:stä kertoo, että droonihavainnoista tulee yhteydenottoja noin kuukauden välein.
– Tilastoja meillä ei ole, mutta oman kokemukseni mukaan niitä saattaa olla hieman aikasempaa enemmän, hän sanoo.
Mikään yksittäinen satama ei Karjalaisen mukaan korostu havainnoissa. Satamat hakevat droonikieltoa alueelleen oman harkintansa mukaan Traficomilta. Osalla kielto on voimassa, mutta ei kaikilla.
Satamien yllä voi kulkea myös oikealla asialla olevia drooneja.
– Käytämme drooneja oman toimintamme kehittämisessä, kun mittaamme aluetta laserkeilauksella, kertoo Naantalin sataman toimitusjohtaja Hannu Kallio.
Droonihavainnot Naantalin satamassa ovat olleet yksittäisiä. Kallion mukaan yksi tapaus on tänä vuonna ilmoitettu poliisille.
Syy lennätykseen kiinnostaa poliisia
Poliisi ei tutki jokaista yksittäistä droonihavaintoa. Sen sijaan tilanteesta pyritään saamaan kokonaiskuva siitä, miksi drooneja alueella lennätetään.
– Epäilys esimerkiksi rikollisesta tiedustelutoiminnasta voi herätä, jos sama auto pyörii lennättämässä droonia useamman sataman läheisyydessä, sanoo ylikomisario Jukka Lankinen.
Kaakkois-Suomessa poliisi on kiertänyt yrityksissä ja pyytänyt ilmoittamaan drooneista matalalla kynnyksellä. Siksi myös droonihavainnot saattavat tulla esiin aikaisempaa helpommin.
Ylikomisario Jukka Lankinen kertoo, että poliisi lähtökohtaisesti luottaa satamahenkilökunnan tekemiin havaintoihin.
Keskusrikospoliisin arvio on, ettei Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistu systemaattista drooneilla toteutettua valtiollista vaikuttamista.
– Joukossa on kuitenkin yksittäisiä tapauksia, joiden osalta valtiolliseen vaikuttamiseen liittyviä motiiveja ei ole toistaiseksi voitu täysin poissulkea, kertoo keskusrikospoliisin viestintäasiantuntija Anne Nironen sähköpostitse.
Ilmiö voi olla harmiton
Keskusrikospoliisin mukaan suurin osa droonihavainnoista selittyy luonnollisilla syillä.
Kansalaiset ilmoittavat säännöllisesti droonihavainnoista kielto- ja rajoitusalueilla. Suojelupoliisikin seuraa drooneja ilmiötasolla, mutta sen mukaan droonit eivät kuulu kriittisen infrastruktuurin kannalta merkittävimpiin uhkiin Suomessa.
– Suomessa selvitetyistä ja todennetuista droonihavainnoista ei ole löydetty taustalta mitään Venäjään tai muuhunkaan valtiolliseen toimijaan viittaavaa, kertoo suojelupoliisin viestintäasiantuntija Santeri Iltanen.
Useimmiten droonihavainnot liittyvät harmittomaan harrastelennätykseen. Useissa tapauksissa Suomessa tehdyt droonihavainnot on myös voitu varmistaa kaukaisten lentokoneiden aiheuttamiksi.
Kesällä voimaan tuli lakimuutos, jonka tarkoitus on parantaa satamien turvallisuutta. Satamayhtiöiden tulee tuntea satama-alueella toimivien yritysten työtehtävät ja henkilöstö aikaisempaa paremmin.
Suojelupoliisin tekemät turvallisuusselvitykset ovat koskeneet aikaisemmin pariakymmentä satamaa. Uuden lain myötä menettelyn piiriin tulee 30 satamaa lisää.
Supon arvion mukaan turvallisuusselvitysten määrä nousee tuhansilla.