Eurooppa on saanut kuulla kunniansa milloin mistäkin syystä presidentti Donald Trumpin kaudella.
Trumpin ministereiden lisäksi Eurooppaa on moittinut myös yksi maailman rikkaimmista yritysjohtajista, somejätti Facebookin perustaja Mark Zuckerberg. Hänen mielestään Eurooppa sensuroi säännöillään somen sisältöjä ja haittaa bisneksen kehittymistä.
Arvostetun Columbian yliopiston professori Anu Bradford on saapunut Helsinkiin aivan toisella asenteella.
– Haluan voimaannuttaa Eurooppaa, Bradford sanoo.
Aamukahvi aurinkoisella Esplanadilla käynnistyy ponnekkaasti.
Talous kasvaa digiyhtiöiden voimin
Suomalaissyntyistä Bradfordia huolettaa Euroopan heikko asema teknologia-alalla. Maailmaa hallitsevat some-alustat ja muut digijätit ovat amerikkalaisia tai kiinalaisia.
Talouskasvu varsinkin Suomessa on vaisua.
– Talouskasvu on vaikea saada kiihtymään ilman, että meillä on investointeja ja menestystarinoita teknologiassa, Bradford sanoo.
Anu Bradfordin mielipiteellä on painoarvoa, sillä hän on perehtynyt nimenomaan digialan sääntelyyn Yhdysvalloissa ja Euroopassa.
Hänen mielestään teknologiakisassa ei kuitenkaan kannatta olla mukana amerikkalaisten painostamalla tavalla.
Zuckerberg ja muut digialan jätit vaativat Eurooppaa purkamaan alan sääntelyä.
Henkilötietojen suojaava, vahingollista sisältöä rajoittavat ja muu sääntely on luotu EU:ssa kansalaisen ja eurooppalaisten yhteiskuntien suojaksi.
Anu Bradfordin neljän toimen lista
Sääntelyn purkamisen sijaan tarmo pitäisi kohdistaa Bradfordin mukaan neljään muuhun asiaan.
Bradford uskoo, että hänen neljän kohdan reseptinsä tekisi Euroopasta – ja Suomesta siinä samalla – vihdoin kilpailukykyisen Yhdysvaltoja ja Kiinaa vastaan.
Hänen mielestään myös Suomen kannattaa keskittyä luomaan entistä sujuvampi ja yhtenäisempi EU. Uudistusten tarkoitus on mahdollistaa uusien yritysten kasvu ja samalla vaikkapa pelastaa hyvinvointivaltion palvelut.
Toimenpiteet eivät ole uuden uusia, mutta ovat silti tekemättä.
1. EU-markkinat kuntoon
Tarvitaankin lisää EU-sääntelyä!
Euroopasta on yritetty rakentaa aluetta, jossa yritykset voisivat kasvaa yhtä helposti kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Asia on edennyt hitaasti ja hankalasti. Maanosan omat sisämarkkinat toimivat vieläkin huonosti. Esimerkiksi unionin 27 maalla on yhä edelleen omat tapansa vaikkapa periä liikevaihtoveroa eli ALV yrityksiltä.
– Yhteinen sääntely on parempi kuin 27 erilaista sääntelyä, Bradford suorastaan parahtaa.
Kun vastaavia eroja on tukuttain, uusien yritysten on työlästä, kallista ja mahdotonkin kasvaa Euroopassa, Bradford harmittelee.
Eurooppa häviää tässä kohtaa Yhdysvalloille, jossa uusi yritys pystyy toimimaan saman tien kaikkien osavaltioiden alueella. Euroopassa se on vaikeaa.
– Uudet innovatiiviset yritykset eivät pääse kasvamaan nopeasti Euroopassa, Bradford sanoo.
2. Euroopasta rahat kasvuun
Kasvavat teknologia-alan uudet yritykset tarvitsevat suuret määrät rahaa. Rahakkaita riskisijoittajia löytyy Yhdysvalloista huomattavasti enemmän kuin Euroopasta.
– Eurooppalaisten teknologiafirmojen pitää pystyä rahoittamaan kasvunsa Euroopassa, Bradford sanoo.
Bradford kehottaa eurooppalaisia rakentamaan pikaisesti myös pääomamarkkinansa kuntoon.
Tämä on tuskallisen tuttu ongelma myös Suomessa.
Älysormusyhtiö Oura siirsi pääkonttorinsa Suomesta Yhdysvaltoihin viime talvena. Rahan hankkiminen ja markkinoiden valtaaminen on helpompaa siellä.
Yhdysvaltalaiset yritykset tai pääomasijoittajat ovat ostaneet monta muutakin ylpeyttä aiheuttanutta startup-yritystä Suomesta ja Euroopasta.
3. Sallitaan epäonnistuminen
Epäonnistumisen riski on kauhistuttava asia yhä edelleen Euroopassa ja Suomessa. Yliopistojen liepeillä syntynyt startup-kulttuuri on tosin muuttanut asenteita hieman.
– Jos halutaan oikeasti tehdä kunnianhimoisesti vaikeita asioita ihan teknologian aallonharjalla, siinä epäonnistuu joskus, Bradford sanoo.
Bradford pitää myös konkurssilainsäädäntöä niin Suomessa kuin koko Euroopassa liian ankarana.
Hänen mielestään myös lainsäädännön pitää sallia epäonnistuminen.
4. Houkutellaan huiput tänne
– Tässä Amerikka on onnistunut äärettömän hyvin, Anu Bradford puhuu.
Bradford muistuttaa, että yhdysvaltalaisista teknologia-alan jättiläisistä suuri osa on maahanmuuttajan tai maahanmuuttajan lapsen perustama.
Videolla Bradford avaa maahanmuuttajien merkitystä Yhdysvaltain taloudelle:
Esimerkiksi Teslan toimitusjohtaja Elon Musk syntyi Etelä-Afrikassa, yksi Googlen luojista Sergei Brin syntyi Venäjällä ja Applen perustaja Steve Jobs oli syyrialaisten maahanmuuttajien poika.
Yhdysvaltojen arvokkaimman yrityksen Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang taas syntyi Taiwanissa.
Lista on pitkä.
Harvard hurmasi nuoren maisterin
Anu Bradford on itsekin maahanmuuttaja.
Häntä veti Yhdysvaltoihin huippuyliopisto Harvard. Sinne hän lähti stipendin turvin heti valmistuttuaan Helsingin yliopistosta oikeustieteiden maisteriksi.
Eliittiyliopisto Harvard hurmasi nuoren maisterin heti.
– Siellä ei vain opiskeltu, mitä oikeustiede on, vaan opeteltiin ymmärtämään maailmaa laajemmin, Bradford ylistää.
Bradford muistelee, kuinka opiskelijat uskalsivat kyseenalaistaa professorien opetuksen sisältöä ja siihen myös kannustettiin.
– Se oli dynaamista, optimistista ja kannustavaa.
Anu Bradford kertoo, että Yhdysvalloissa hän oppi laittamaan itsensä peliin.
Gradun asetelma kantaa yhä
Se kannatti.
Ura aukeni amerikkalaisessa yliopistomaailmassa.
Gradun aihe on kantanut tavallaan tänne asti.
– Vertailin amerikkalaista ja eurooppalaista oikeusjärjestelmää, Bradford sanoo.
Nyt hän ottaa selvää Yhdysvaltoja ja Eurooppaa vertailemalla, miksi Yhdysvalloissa syntyy uusia innovatiivisia maailmaa valloittavia digialan yrityksiä – ja Euroopassa ei.
Aamukahvi on jäähtynyt jo kupin pohjalle.
Kohta on käveltävä rivakkaa tahtia Helsingin yliopiston tiloihin Kruununhakaan. Bradfordin veli väittelee tohtoriksi.
– Hän väittelee uskonnonfilosofiasta, mystiikasta, Bradford sanoo ylpeänä.
Bradford itse täytti 50 vuotta viime vuonna.
Puolison juuret ulottuvat Iihin
Puolet elämästä on mennyt Yhdysvalloissa. Suhteet perheeseen ja ystäviin ovat silti säilyneet läheisinä.
– Vietämme kesät Tampereella.
Tampereella asuvat yhä edelleen vanhemmat. Molemmat ovat eläkkeellä olevia historian opettajia.
Lapsilleen Bradford sanoo puhuvansa suomea. Miehelleen englantia.
– Hän on kyllä kahdeksasosa suomalainen!
Puolison juuret ulottuvat Oulun lähelle Iihin.
Nyt 150 vuoden jälkeen juuret tulevat lähelle, jonkinlainen ympyrä sulkeutuu.
Juuri tällaisia tarinoita on amerikkalaisten elämä täynnä.
Epämuodikas Brysselin puolustaja
Anu Bradford on tullut kuuluisaksi EU-sääntelyn puolustajana. Hän loi käsitteen Bryssel-efekti noin 14 vuotta sitten.
Professori huomasi, että esimerkiksi lentoyhtiöt vähensivät päästöjään EU-sääntelyn mukaisesti muuallakin maailmassa.
Digialalla on tapahtunut nyt sama Bryssel-efekti. Kun Eurooppa vaatii digijäteiltä vaikkapa henkilötietojen suojaa, käytäntö leviää myös Euroopan ulkopuolelle. EU-kansalaisten arvot, kuten yksityisyyden varjelu, vaikuttavat kaikkialla.
Sääntelyn puolustaminen ei todellakaan ole muodikasta nyt.
Sen keventäminen on yksi EU-komission päätavoitteista tällä hetkellä.
Sääntelyä halutaan purkaa.
Amerikka vetoaa kipeään kohtaan
Sääntelyn purkamista amerikkalaisten puolesta vaativa presidentti Trump osaa vedota eurooppalaisittain kipeään kohtaan.
– Sääntely estää innovaatiot, on Trumpin ja hänen hallintonsa viesti.
Innovaatio on uusi keksintö, josta on käytännön hyötyä yritykselle ja koko yhteiskunnalle. Esimerkiksi sähköauto on uusi innovaatio.
Bradford on lentänyt Helsinkiin oikaisemaan käsityksiä sääntelystä. Eurooppa keskittyy nyt hänen mielestään väärään asiaan.
– Sääntely ei estä innovaatioita, Bradford sanoo hieman turhautuneisuutta äänessään.