Kanadaa kiinnostaa nyt, kuinka Suomi torjuu ”hirviömäistä naapuria”, ja syynä on kolme yhdistävää tekijää

Donald Trump on saanut kanadalaiset havahtumaan siihen, että naapurissa on arvaamaton jättiläinen. Nyt Kanada hakee mallia Suomesta, joka on tottunut elämään Venäjän naapurissa.

Donald Trumpin uudelleenvalinta on saanut kanadalaiset pohtimaan omaa sotilaallista varautumista. Kuvat: AOP, Kuvakollaasi: Kiira Natunen / Yle.

Kanadalaiset käyvät nyt aktiivista turvallisuuspoliittista keskustelua. He ovat heränneet siihen, etteivät voi enää luottaa maanpuolustuksessa Yhdysvaltain tukeen. Keskustelussa on noussut esiin, kuinka Suomi on selvinnyt Venäjän naapurissa.

– Teillä suomalaisilla on kokemusta tällaisesta uhasta. Olette eläneet koko historianne ajan hirviömäisen suurvallan naapurissa. Siksi haluamme oppia teiltä, turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt kirjailija Stephen Marche toteaa Ylelle.

Katso videolta, miksi Marche pitää Suomen kokemuksia tärkeinä Kanadalle:

Stephen Marche kuvaa Venäjää värikkäästi hirviömäiseksi suurvallaksi. Video: Ghadi Boustani. Leikkaus: Jouni Koponen / Yle

Marche on Kanadassa tunnettu aktiivisena yhteiskunnallisena keskustelijana. Hän julkaisi ennen Donald Trumpin toisen presidenttikauden alkua kirjan The Next Civil War eli Seuraava sisällissota. Kirjassa hän esittelee viisi mahdollista tapahtumakulkua, jotka vievät Yhdysvallat sisällissotaan tai vähintään sen partaalle.

Marche esiintyy Ulkolinjan jaksossa, joka käsittelee sitä, miten Trump on suututtanut kanadalaiset tullisodallaan ja toistuvilla puheillaan Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin.

Suomi toimii mallina

Kanada hakee nyt mallia maanpuolustukseensa nimenomaan Suomesta. Asiasta kertoo muun muassa Kanadan yleisradioyhtiö CBC. Liberaalipuolueen johtama hallitus pitää Suomen maanpuolustusmallia esimerkkinä, johon Kanadan pitäisi pyrkiä.

Ulkoministeri Anita Anand kävi elokuussa tutustumassa Suomen puolustusjärjestelmään. Lue lisää ulkoministerien tapaamisesta Ylen artikkelista.

Kaksi henkilöä istuu tiedotustilaisuudessa.
Kanadan ulkoministeri Anita Anand ja Suomen ulkoministeri Elina Valtonen pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden elokuussa Haltian luontokeskuksessa. Kuva: Silja Viitala / Yle Kuva: Silja Viitala / Yle

Maita yhdistää samankaltainen geopoliittinen asema eli pitkä maaraja arvaamattoman suurvaltanaapurin kanssa, arktinen sijainti ja harva asutus.

– On tietysti utopistista ajatella, että Kanada voisi matkia suomalaista mallia. Mutta mielestäni Kanadan pitäisi pyrkiä siihen suuntaan, Stephen Marche sanoo.

Kanada onkin päivittämässä turvallisuuspoliittista strategiaansa, kertoo The Globe and Mail -sanomalehti. Lisäksi Kanadan viime keväänä aloittanut hallitus on päättänyt tänä vuonna korottaa asevoimien määrärahoja yli 35 prosenttia, ja Toronto Starin mukaan lisää miljardeja on luvassa seuraavan viiden vuoden aikana.

Vuoden 2025 budjetti sisältää suurimman puolustusmäärärahojen korotuksen vuosikymmeniin. The Guardianin mukaan Kanada käytti viime vuonna asevoimiinsa puolitoista prosenttia bruttokansantuotteestaan, eli suhteessa selvästi vähemmän kuin Suomi. Kanada jää myös Naton jäsenmailleen asettamasta puolustusmenotavoitteesta, kertoo BBC.

Kanadalainen rauhallinen omakotialueen katu. Autoja pysäköitynä ja Kanadan lippuja portinpielissä.
Vaahteranlehtiliput loppuivat kaupoista keväällä 2025, kun kanadalaiset halusivat näyttää presidentti Donald Trumpille, mitä mieltä he ovat Kanadan liittämisestä Yhdysvaltoihin. Kuva: Simo Sipola

Naton huippukokous sopi viime kesäkuussa, että jäsenmaat lisäävät puolustusmenojen osuutta vähitellen viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tästä valtaosa on sotilasmenoja, ja loput on tarkoitus käyttää puolustusta tukeviin asioihin kuten infrastruktuuriin ja kyberturvallisuuteen.

Juttua korjattu 19.11. klo 5.23: Kanadan yleisradioyhtiö on CBC, ei CBS.