Marko Pulli on kerännyt yhdeksässä vuodessa 400 000 euroa kotkalaislasten hyväksi: ”Nyt on jonkun muun vuoro jatkaa”

Kotkalainen Marko Pulli luopuu vuotuisen joulukeräyksen järjestämisestä.

Airi Karvinen ja Marko Pulli istumassa pöydän ääressä.
Kotkan Pelastakaa lapset ry:n puheenjohtaja Airi Karvinen ja Marko Pulli istahtivat kahvikupposelle joulumyyjäisissä. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Kotkalaisille tutuksi tullut Marko Pulli on päättänyt lopettaa vuosittain joulun alla järjestämänsä varainkeruun vähävaraisille lapsiperheille.

Pulli ryhtyi yksityishenkilönä keräämään facebookissa rahaa kotkalaisille ja pyhtääläisille vähävaraisille lapsille vuonna 2016. Rahat kanavoitiin Kotkan pelastakaa lapset ry:n kautta lahjakortteina noin 500 lapselle vuosittain. Perhekontaktit tulivat seurakuntien diakoniatyön kautta.

– Minulla oli tapana lahjoittaa jouluna yritykseni varoja lastenosastolle tai lapsiperhelle. Sitten ajattelin, että onnistuisikohan tällainen pieni keräys. Se lähti kokeiluluontoisena ja kesti sitten melkein 10 vuotta, Pulli kertoo.

Kaikkiaan rahaa on kertynyt runsaat 400 000 euroa yhdeksän vuoden aikana.

– Kaikella on aikansa ja omallakin jaksamisellani jonkunlainen raja. Nyt olen miettinyt näin, että on jonkun muun vuoro jatkaa, Pulli perustelee.

Pulli on saanut hyväntekeväisyydellään paljon huomiota. Esimerkiksi Kotkan kaupunki palkitsi Pullin vuonna 2018 Kotka-palkinnolla ansioistaan hyväntekijänä.

Seurakuntien diakoniatyössä näkyy perheiden hätä

Marko Pullin varainkeruun päättyminen tekee osaltaan loven Kotkan seudun vähävaraisille perheille tarjottaviin avustuksiin. Perheiden taloudellinen tilanne on yleisesti aiempaa kireämpi juuri nyt. Varainkeruuta tekevät useat eri tahot, usein järjestöt ja yhdistykset.

– Emme vielä tiedä miten Pullin keräyksen loppuminen vaikuttaa, sillä meidän tämän vuoden joulukeräyksemme käynnistyi juuri. Toivomme, että entiset ja uudet lahjoittajat ovat tänäkin vuonna mukana, toteaa Kotkan Pelastakaa Lapset ry:n puheenjohtaja Airi Karvinen.

Pelastakaa Lapset rahoittaa toimintansa pääasiallisesti varainhankinnalla, lastensuojelun palvelumaksuilla ja julkisilla avustuksilla kuten Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen myöntämillä avustuksilla.

Kotkan Pelastakaa lapset ry:n puheenjohtaja Airi Karvinen kertoo videolla lapsiperheiden ahdingon kasvaneen:

Kotkan Pelastakaa lapset ry:n puheenjohtaja Airi Karvinen kertoo lapsiperheiden ahdingon kasvaneen.

Kotka-Kymin seurakunnan diakoniatyössä taloudellista apua saaneet lapsiperheasiakkaat ovat lisääntyneet hieman.

Tänä vuonna tällaisia perheitä on noin 40 enemmän kuin vuonna 2023. Seurakunnassa odotetaan kuitenkin asiakasmäärien nousevan ensi vuonna.

– Samaan aikaa kun kirkollisverotulot pienenenvät, avuntarve lisääntyy. Siksi joudumme ensi vuonna tarkentamaan avustuskäytäntöjämme, jotta meidän apumme kohdentuisi heihin, ketkä apuamme kaikkein eniten tarvitsevat, kertoo Kotkan-Kymin seurakunnan auttamistyön päällikkö Elina Virmakoski.

Kouvolan seurakunnan diakoniassa on vuosittain kohdattu reilu 200 eri perhettä. Lapsiperheiden yhteydenotot seurakuntaan taloudellisissa haasteissa painottuvat marras-joulukuuhun.

– Tänä vuonna avustuksia on kuitenkin tähän mennessä jaettu jo suurinpiirtein samalla summalla kuin aiempina vuosina koko vuoden aikana, kertoo Kouvolan seurakunnan diakoniajohtaja Nina Silander.

Henkilö pudottamassa rahaa Pelastakaa Lapset ry:n lippaaseen.
Vähävaraisten perheiden akuutti auttaminen on usein vapaaehtoisten järjestöjen ja yhdistysten varassa. Kuva: Kalle Purhonen / Yle

Suomessa useampi kuin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä. Tämä selviää Lastensuojelun keskusliiton selvityksestä.

Sosiaali- ja terveysministeriö myöntää uusissa vaikutusarvioissaan, että hallituksen sosiaaliturvan leikkaukset muun muassa asumistukeen ja työttömyysturvaan pudottavat 31 000 lasta köyhyysrajan alle.

Avuntarpeen lisääntyminen on huomattu myös Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksessä. Rahat eivät enää riitä pakollisiin menoihin.

– Nyt ei ole kysymys siitä, että rahat eivät riittäisi vaikka lasten harrastuksiin, vaan kyse on sähkölaskuista, vesilaskuista ja muista pakollisista menoista, sanoo Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja Henna Hovi.

Henna Hovi katsoo kohti kameraa toimistohuoneessa.
Henna Hovi on Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen asiakkaissa on paljon vauvaperheitä. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Ensi- ja turvakotiyhdistys ei anna suoraa taloudellista tukea, mutta jakaa esimerkiksi lahjoituksina saatuja lahjakortteja ruokakauppaan.

Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi viime kesänä Takuusäätiön kanssa raportin lapsiperheiden kokemuksista taloudellisesta tilanteestaan. Vastauksissa nousi vanhempien uupumus, häpeä, mielenterveysongelmat ja jaksaminen lasten kanssa.

– Lapsissa oireilu näkyy pahoinvointina. Mieliala on heikentynyt, koetaan erilaisia syrjäytymisen- ja eristäytymisen tunteita ja mielenterveyden haasteita, luettelee Hovi.