Tuulivoima-alan toimijat näkevät useita heikkouksia työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemissa merituulivoima-alueissa.
Ministeriö on tehnyt Suomen aluevesien ulkopuolisten alueiden merituulipuistojen rakentamislinjauksista luonnoksen, jossa se osoittaa neljä aluetta Pohjanlahdelta merituulivoiman tuotantoon.
Kyse on niin sanotusta talousvyöhykkeestä, joka on Suomen aluevesien ulkopuolella, mutta Suomi saa käyttää sitä esimerkiksi tuulivoimatuotantoon.
Alueista kaksi sijaitsee Perämerellä ja kaksi Selkämerellä.
Tarkoituksena on, että Energiavirasto järjestää kilpailutuksen tuulivoimayhtiöille alueiden käyttämisestä merituulivoiman tuotantoon.
Esityksestä jätettiin määräaikaan mennessä kolmisenkymmentä lausuntoa.
Se saa kritiikkiä muun muassa puutteellisesta ja epätarkasta lähtöaineistoista, valittujen alueiden liian pienestä koosta ja myös siitä, että sähkönsiirron ja mahdollisen vedyntuotannon ympäristövaikutuksia ei ole arvioitu riittävästi.
Esimerkiksi tuulivoiman asiantuntijayhtiö Arenso katsoo että, etenkin ministeriön määrittelemät Selkämeren alueet ovat sellaisia, että niiden hyödyntäminen merituulivoiman rakentamiseen vielä 2030-luvulla on varsin epätodennäköistä.
Syviin vesiin rakentaminen on kallista
Kyse on pitkälti vesisyvyyksistä. Arenson tutkimusaineiston mukaan syvyyttä molemmilla Selkämeren alueilla on paikoin runsaastikin, yli 60 metriä. Se on kriittinen raja merituulivoimalan pystyttämisessä.
– Yli 60 metrin syvyyksissä voimala pitää pystyttää niin sanotulla kelluvalla teknologialla, joka on maailmalla vasta esikaupallisessa vaiheessa. Jäätyvillä merialueilla sitä ei ole testattu vielä ollenkaan, Arenson liiketoimintajohtaja Esa Holttinen toteaa Ylelle.
Myös uusiutuvan energian etujärjestö Suomen uusiutuvat ry muistuttaa omassa kannanotossaan kelluvan teknologian keskeneräisyydestä.
Se tarkoittaa yhdistyksen mielestä sitä, että Selkämerelle osoitetuilla alueilla ei ole mahdollista toteuttaa tuulivoimaloita ministeriön suunnittelemassa aikataulussa.
Syvät vedet tarkoittavat myös lisää kustannuksia. Arenso suunnittelee parhaillaan Porin Tahkoluodon edustan merituulipuiston laajennusta. Siellä uudet voimalat pystytetään 20–40 metrin syvyyteen.
– Ei ole ollenkaan samantekevää, onko vesisyvyys 30 metriä vai 60 metriä. Tuulivoimaloiden rakentaminen Selkämerelle osoitetuille alueille on nykytekniikalla erittäin kallista, Arenson Esa Holttinen toteaa.
Hänen mukaansa on mahdollista, että Suomen talousvyöhykkeeltä löytyisi Selkämeren alueelta myös sellaisia paikkoja, joihin seuraavan runsaan kymmenen vuoden aikana merituulivoimaa voisi rakentaa.
Perämerelle osoitetut tuulivoima-alueet ovatkin hänen mukaansa tässä vaiheessa suotuisampia merituulivoiman rakentamiselle.
Eoluksen hankkeet pysähdyksissä
Selkämerelle on silti suunnitteilla erittäin suuria merituulivoimapuistoja, joiden rakentamista on kaavailtu mahdollisesti jo 2030-luvulle.
Esimerkiksi Eolus-yhtiö on suunnitellut kahta hanketta Selkämerelle, joista toinen sijoittuisi Merikarvian edustalle noin 30 kilometrin päähän rannikosta ja toinen Satakunnan edustalle noin 90 kilometriä ulkomerelle.
Nyt molempien merituulipuistojen suunnittelutyö on ollut pysähdyksissä, kun merituulivoiman rakentamisen ehtoja Suomessa hiotaan.
Kaikkiaan Suomen talousvyöhykkeelle eli käytännössä ulkomerelle on myönnetty yli 20 tutkimuslupaa potentiaalisille merituulivoimalahankkeille. Eoluksen lisäksi luvan ovat saaneet muun muassa OX2, Ilmatar, ja Skyborn Renewables ja useat muut alan yhtiöt.
Liian pienet alueet?
Ministeriön merituulivoimalle nyt osoittamat neljä aluetta Selkämerellä ja Perämerellä ovat kooltaan 211–288 neliökilometriä.
Arenson Holttinen pitää alueiden kokoa liian pieninä, jos tavoitteena yhdelle alueelle on 1,3 gigawatin suuruinen tuulipuisto.
Holttisen mukaan tarkemmissa tutkimuksissa vastaan tulee aina asioita, jotka käytännössä pienentävät hankealuetta.
– Sieltä joudutaan jättämään pois osia alueista teknisten tai ympäristöllisten kriteerien vuoksi. Tätä ei mielestäni ole tarpeeksi huomioitu, kun alueita on kartalle piirretty, Holttinen sanoo.