Rahtialuksia ja uittohinaajia liikkui tänä kesänä Saimaan alueella enemmän kuin vuosikausiin.
Saimaan uittokausi päättyi tänä vuonna poikkeuksellisen myöhään vasta joulun alla, kun hinaaja Tarmo veti viimeiset puulautat Pohjois-Karjalasta eteläisellä Saimaalla sijaitseville UPM:n Lappeenrannan ja Ristiinan tehtaille.
Puuta uitettiin tänä vuonna 745 000 kuutiometriä. Saman puumäärän kuljettamiseen olisi tarvittu lähes 14 000 täysperävaunullista rekkaa.
– Tänä vuonna uitimme puuta enemmän kuin kertaakaan 16 vuoteen, sanoo uittopäällikkö Esa Korhonen Järvi-Suomen Uittoyhdistyksestä.
Vesikuljetukset ovat muutoinkin kasvussa Saimaan alueella.
Vaikka perinteinen uitto tältä vuodelta päättyi, jatkuvat puukuljetukset Saimaalla rahtialuksilla. Rahtialukset kuljettavat puuta Kuopiosta, Varkaudesta ja Joensuusta eteläisen Saimaan satamiin, kuten Lappeenrantaan.
Leudon talven ansiosta alukset jatkavat kahden jäänmurtajan avustamana liikennöintiä syväväylien jäätymiseen asti.
Saimaan satamia laajennetaan
Saimaan sisäinen laivaliikenne lisääntyy, vaikka kansainvälinen rahtiliikenne Saimaan kanavan kautta on ollut keskeytyneenä jo pari vuotta.
– Tällä hetkellä Saimaan kuivalastialusten kaikki kapasiteetti on käytössä, ja myös uittoon tarvitaan uutta kalustoa, koska uittomäärät kasvavat paljon, sanoo Lappeenrannan kaupungin projektipäällikkö Marja Eskman.
Myös Saimaan alueen satamissa varaudutaan laivaliikenteen kasvuun lähivuosina, kun EU:n kiristyvät päästövaatimukset tulevat lisäämään rautatieden ja sisävesiliikenteen käyttöä rahtikuljetuksissa.
Lappeenrantaan varaus vetytehtaalle – Kiteellä biojalostusta
Saimaan alueen satama-alueille ja niiden läheisyyteen suunnitellaan uudenlaista käyttöä yritys- ja logistiikkapuistoina.
Saimaan alueen suurimman rahtisataman Lappeenrannan Mustolan viereen valmistellaan asemakaavan muutosta, joka tekee mahdolliseksi suuria maa-alueita vaativien yritysten perustamisen sataman läheisyyteen.
Sellainen voisi olla esimerkiksi vetytehdas, joka toimisi uusiutuvan sähkön jatkojalostuslaitoksena.
– Täällä on sähköverkko hyvässä kunnossa, vettä vieressä, rautatie satamaan ja hyvät maantieyhteydet. Nämä ovat monelle yritykset tärkeitä sijoittumispaikkaa valittaessa, Marja Eskman sanoo.
Lappeenrannan asemakaava-arkkitehdin Matti Veijovuoren mukaan asemakaava tekee mahdolliseksi enimmillään 20–30 hehtaarin tontit. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville ensi keväänä ja se on tarkoitus hyväksyä loppuvuoden aikana.
Myös Kiteellä laajennetaan satama-aluetta. Kuuden hehtaarin alueelle rakennetaan uusi bio- ja puuterminaali.
Joensuun sataman kenttäalueelle on valmistunut laajennus ja Nurmeksessa valmistellaan tavarasataman laajentamista osittain EU:n tuella.
Saimaalle suunnitellaan uusia laivoja
Saimaan nykyinen aluskalusto on vanhaa ja perustuu fossiilisiin polttoaineisiin. EU:n kiristyvät päästövaatimukset tulevat lisäämään tarvetta kaluston uusimiselle viimeistään 2030-luvun alkupuolella.
Ensimmäisenä uusiutuu uitossa käytettävä kalusto.
Saimaan kanavan kautta ei kuitenkaan tällä hetkellä pystytä tuomaan uusia aluksia Vuoksen vesistöalueelle.
– Ainoa mahdollisuus on, että uudet alukset rakennettaisiin moduuleina jossain muualla ja tuotaisiin moduuleina Saimaan alueelle ja koottaisiin sitten täällä, sanoo Eskman.
Tällä hetkellä laivojen kokoonpanotoimintaa voitaisiin tehdä Savonlinnassa sijaitsevalla Inkilänniemen telakalla.
Järvi-Suomen uittoyhdistyksen Esa Korhosen mukaan uusia hinaajia suunnitellaan parhaillaan ja ensi vuonna nähdään, miltä hinaajat näyttävät. Ensimmäinen uusi hinaajista voisi aloittaa työt Vuoksen vesistöalueella muutaman vuoden kuluttua.