Tuulivoimapuistojen suunnittelu käy yhä vaikeammaksi, kun uusia puistoja halutaan rakentaa vieri viereen ja voimalat ovat yhä korkeampia.
Tuulipuistojen haitat eivät noudata kunta- tai edes maakuntarajoja ja puistojen yhteisvaikutuksia on vaikea suitsia.
Suomen ympäristökeskus Syke on havahtunut ongelmiin. Se laatii parhaillaan uusia suosituksia, joiden toivotaan parantavan ja sujuvoittavan energiahankkeiden suunnittelua.
Tuulipuistoihin vaadittavassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) voimaloiden haittoja tarkastellaan hankekohtaisesti, ja vertailu eri tahtiin etenevien muiden hankkeiden kanssa on vaikeaa.
Eikä YVA-prosessi ole muutenkaan aukoton. YVA-selostus ja prosessin päättävä Lupa- ja valvontaviraston (LVV) antama perusteltu päätelmä on lain mukaan huomioitava, kun kunta myöntää tuulivoimayhtiölle rakennusluvat.
Näin tapahtuu kuitenkin vain harvoin.
– Näkemyksemme mukaan aika vähän niitä on rakennuslupakäsittelyssä huomioitu. Kunnissa saattaa olla myös tiedon puutetta tässä, arvelee LVV:n ryhmäpäällikkö Elina Venetjoki.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus alkoi viime vuonna muistuttaa kuntia asiasta. Ely antoi esimerkiksi Seinäjoen kaupungille huomautuksen, kun se ei liittänyt Isovuoren tuulipuiston rakennuslupa-aineistoon YVA-materiaalia.
Lupakäsittely on kunnissa usein tekninen toimenpide, jossa kaavan mukaiselle rakennuspaikalle myönnetään voimalalle rakennuslupa. Muita lupia ei tarvita.
Tuulivoima vaatii myös osayleiskaavan, se ei ole varsinaisesti lupa, vaan kunnanvaltuuston päätös.
YVA:n huomioimista ei seurata systemaattisesti, ja etenkin rakennuslupien seuranta on vähäistä.
– Viranomaisneuvotteluissa pyrimme varmistamaan, että perustellut päätelmät huomioidaan kaavassa, sanoo Venetjoki.
Laaja ympäristövaikutusten arviointi saattaa olla jopa tuhatsivuinen asiakirja, joten sen omaksuminen haastaa myös kunnanvaltuutetut.
Yhteisvaikutukset keskeinen ongelma
Syke on haastatellut muun muassa kuntien, ely-keskusten, Metsäkeskuksen ja tuulivoimayhtiöiden edustajia YVA-hankkeiden ongelmista.
Keskeiseksi ongelmaksi haastatteluissa nousivat hankkeiden yhteisvaikutukset.
Alueen asukkaille ne ovat selviä, kun voimalat näkyvät avarassa maisemassa kymmenien kilometrien päähän. Syke on huolissaan etenkin luontovaikutuksista.
– Eri hankkeet aiheuttavat monimutkaisia vaikutuksia eri lajeille ja ekosysteemeille. Sitä voisi kuvata lumen alla taipuvaksi oksaksi, joka napsahtaa poikki, kun lunta kerääntyy tarpeeksi, kuvailee tutkija Uula Saastamoinen.
Yksi kärsivistä lajeista saattaa olla metsäpeura, jonka ydinaluetta pohjalaismaakunnat ovat. Lukuisten tuulipuistojen pelätään pilkkovan peuran lisääntymis- ja levähdysalueet sekä ekologiset yhteydet alueiden välillä.
Tuulivoimayhtiöt kokevat hankkeiden edellyttämän selvitystaakan raskaaksi ja vaikeasti ennakoitavaksi.
Kaikki haastateltavat pitivät työlästä YVA-prosessia kuitenkin tarpeellisena ja hyödyllisenä.
Nopeat syövät hitaat
Nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että nopeimmin tuulivoimapuistojen kaavoituksessa edenneet kunnat saavat tuulivoimalat ja niiden mukana tulevat verotulot.
Esimerkiksi Veteli on jäänyt jo naapurikuntien hankkeiden puristuksiin. Ympärille on suunniteltu lukuisia tuulipuistoja samaan aikaan, kun Vetelin kunnanvaltuusto on vastustanut omaan kuntaan suunniteltuja hankkeita.
– Nopeat syövät hitaat. Nyt kun yhteisvaikutuksia joudutaan katsomaan aiempaa enemmän, Vetelissä on vähemmän mahdollisuuksia kaavoittaa tuulivoimaa, jos päättäjien suhtautuminen muuttuu, sanoo kunnanjohtaja Eija Kellokoski-Kari.
Yhteisvaikutusten lieventämisestä ja kuntien intressien törmäämisestä löytyy hyvä esimerkki Kannuksen ja Kalajoen rajalta, Winda Energyn suunnittelemista Linnanharjun ja Tuohirämeen tuulipuistoista.
Käytännössä kyseessä on yksi kokonaisuus, jolle on tehty yhteinen YVA.
Kalajoen kaupunki on pidemmällä kaavoituksessa kuin Kannus. Nyt Kannuksessa on herännyt pelko, että Kalajoki kerää hyödyt ja Kannukselle jää haittavaikutusten minimoiminen eli se saisi vähemmän voimaloita.
– Kunnat pyrkivät tyypillisesti kaavoittamaan tuulipuistoja reuna-alueilleen. Jonkin kunnan reuna-alue saattaa olla lähellä toisen kunnan asutusta, pohtii Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistö.
Tarve kuntarajat ylittävälle ja oikeusvaikutteiselle eli sitovalle suunnittelulle on korostunut, kun yhä uusia suunnitelmia putkahtaa tuulivoimayhtiöiden suunnittelupöydiltä.
– On ongelmallista, jos sijoittumista ei ohjata nykyistä selkeämmillä reunaehdoilla siitä, mihin ylipäätään voidaan suunnitella tuulivoimaa, sanoo tutkija Uula Saastamoinen.
Useita suosituksia luvassa
Suomen ympäristökeskus laatii parhaillaan yhdessä Itä-Suomen ja Turun yliopiston tutkijoiden kanssa vertaisarvioituja politiikkasuosituksia, joiden se toivoo kehittävän uusiutuvan energian suunnittelukäytäntöjä.
Lisäresurssit olisivat kipeästi tarpeen, jotta YVA-prosessi ja kaavoitus olisi nopeampaa ja laadukkaampaa.
– Kyse on aluetaloudellisesti todella merkittävistä investoinneista ja verotuloista. Hallinnon lisäresurssitarpeet ovat pientä verrattuna aluetaloudellisiin hyötyihin, joita kunnollisella resursoinnilla voitaisiin saavuttaa, sanoo Saastamoinen.
Itse YVA-lakiin Uula Saastamoinen ei kaipaa muutoksia, mutta alueidenkäyttölakia muuttamalla voimaloiden yhteisvaikutuksia voitaisiin hallita paremmin.
– Voimaloiden sijoittumiselle tulisi laatia selkeämmät, ekologiset reunaehdot, eli laissa mainittuja sisältövaatimuksia pitäisi tiukentaa, jotta saadaan suojattua ekologisesti merkittävimmät alueet.
Saastamoinen osallistaisi kuntalaiset määrittelemään periaatteet siitä, mihin voimaloita voidaan rakentaa. Se todennäköisesti lisäisi tuulivoiman hyväksyttävyyttä, hän uskoo.