Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Korkeakoulujen hakijamäärä jatkoi laskuaan kevään ensimmäisessä yhteishaussa.
Keskiviikkona päättyneessä haussa haettiin korkeakoulujen syksyllä 2026 alkavaan vieraskieliseen koulutukseen, Taideyliopiston koulutuksiin ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutukseen.
Hakijoita oli kaikkiaan vajaat 24 000.
Ylen yhteishakukoneesta voit katsoa, millainen kilpailu paikoista tällä kertaa on.
Vieraskielisten tutkintojen suosio laski sekin entisestään: hakijoita oli runsaat 18 000.
Vuoden 2025 ensimmäisen yhteishaun hakijamäärä puolittui edellisvuodesta ja oli haun päättymishetkellä noin 32 500.
Syyksi arvioitiin sitä, että hakemisesta tuli EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille maksullista.
Luku pieneni vielä tuhansilla, kun osa jätti maksun maksamatta määräajassa. Lopulliset luvut selviävät nytkin vasta myöhemmin.
Työllisyystilanne vaikuttaa hakijamääriin
Nyt syynä kansainvälisten opiskelijoiden hakemusmäärän laskuun pidetään Suomen heikentynyttä työllisyystilannetta. Töitä tarvittaisiin jo opintojen aikana.
Opiskelu on investointi, joten työllistymisnäkymää pitää olla, sanoo Centria-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden johtaja Francesca Cucinotta.
– Se on viesti, jonka saamme hakijoilta. Ikävä kyllä tämä vaikuttaa tosi paljon.
Centria on yksi maan kansainvälisimmistä ammattikorkeakouluista.
Toive työpaikasta ajaa opiskelijoita Kokkolasta isompiin kaupunkeihin ja ulkomaille, sanovat opiskelijat.
Centriassa tämän yhteishaun vaimeus ei kuitenkaan huolestuta, sillä sen merkitys on selvästi pienentynyt viime vuosina.
Korkeakoulut ovat siirtäneet painopistettä erillishakuihin ja joustavaan hakuun.
Yhteishaussa on kansainvälisten opiskelijoiden osalta pari isoa ongelmaa, sanoo Cucinotta.
Ensinnäkin oppilaitokset käytännössä kilpailevat keskenään, koska opiskelija voi valita minkä vain hänet hyväksyneen koulun. Vaatimus ensisijaisen valinnan vastaanottamisesta ei siis päde kansainvälisessä haussa.
Lisäksi oleskelulupien saanti voi olla liian hidasta. Siksi on järkevämpää avata haku vaikkapa syksyllä ja valita opiskelijat todistuksilla.
– Maailmalla valitaan opiskelijat pitkälti todistusten perusteella, ja tässähän kisataan maailman kanssa. Esimerkiksi Australiassa päätökset tehdään parissa viikossa ja opinnot voi aloittaa suunnilleen heti, sanoo Cucinotta.
Lukukausimaksuilla ja stipendiohjelmilla merkitystä
”I'm going to measure your blood pressure. Mittaan sinulta verenpaineen.”
Hoitotyön opiskelijat opettelevat tärkeimpiä lauseita suomeksi. Se on Rosni Subedin mielestä hienoa.
Toisessa tilassa joukko kansainvälisiä opiskelijoita harjoittelee elvytystä.
Centriassa on opiskelijoita 40 maasta. Se näkyy kampuksen käytävillä, ilmoitustauluilla ja myös katukuvassa.
Opiskelijat ovat löytäneet vajaan 50 000 asukkaan Kokkolaan monin tavoin. Yksi kuuli sukulaiselta, toisen isä kollegaltaan, kolmas vakuuttui koulutuksen tasosta Youtube-videoiden kautta.
Useampi sanoo valinneensa Centrian sen edullisuuden vuoksi ja esimerkiksi stipendiohjelman takia.
Opetus ja tuki saavat poikkeuksetta kiitosta. Opettajat ja opiskelu myös yllättävät rentoudellaan.
– Tämä on parempaa kuin odotin. Olen tottunut paineiseen opiskeluun, mutta täällä se on rauhallista ja hyvin suunniteltua, sanoo Omoyemwen Martins-Omoragbom.
Vapaa-ajalla kansainväliset opiskelijat käyttävät ahkerasti esimerkiksi liikuntavuoroja.
Opiskelijakunta järjestää paljon muutakin toimintaa. Talvipäivässä moni pääsi ensi kertaa pulkkamäkeen tai laittamaan sukset jalkaansa.
Punam Shahi Thakuri halusi Eurooppaan korkeatasoisen koulutuksen pariin. Hän valitsi lopulta Suomen, koska kuuli maailman onnellisimmasta maasta, järvistä ja saunoista.
Centrian valtti oli sijainti, jonka Shahi Thakuri kokee maaseuduksi. Hän nauttii siitä, että kaikkialle pääsee kävellen ja vastaantulijat tulevat tutuiksi.
Toisaalta Kokkola tuntuu kuitenkin liian pieneltä.
– En usko, että tulevaisuuteni on täällä. Jos työmahdollisuuksia olisi enemmän, antaisin kokemukselle arvosanan 9 tai 10, koska Kokkola on hyvä kaupunki, hän sanoo.
Seuranta kertoo, että esimerkiksi vuonna 2023 valmistuneista runsaat 62 prosenttia Centriasta valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista päätyy töihin Uudellemaalle.
Kansainvälisten asioiden johtaja Francesca Cucinotta muistuttaa, että työvoiman saaminen alueelle tai Suomeen on vain yksi elementti. Koulutusvienti on myös liiketoimintaa, sillä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat maksavat koulutuksestaan täyden hinnan.
– Se on hyödyke, jonka he ostavat. On toki hienoa, jos he viihtyvät ja jäävät, mutta vaikka he palaisivat kotiin, heille on usein syntynyt syvä Suomi-yhteys.