Onko amerikkalainen teknologia jo turvallisuusriski? Asiantuntija: ”Jos valitsemme aina halvimman, häviämme pelin”

Riippuvuus amerikkalaisesta tekniikasta voi tulla kalliiksi, sanoo tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen.

Ilmakuva rakennuksista ja työmaasta moottoriten vieressä peltojen keskellä.
Microsoftin Hollannissa sijaitsevaa datakeskusta laajennettiin kesällä 2023. Kuva: AOP

Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen pitää omituisena, että Eurooppa vahvistaa omaa puolustustaan, mutta tietojärjestelmissä olemme jättäytyneet amerikkalaisten yritysten armoille.

Ei kannattaisi, Järvinen sanoo.

– Jos me Euroopassa valitsemme aina halvimman it-vaihtoehdon, häviämme tämän pelin. Meidän täytyy kehittää osaamistamme ja palvelujamme, ja olla valmis maksamaan niistä.

Turvallisuudella on hintansa.

Petteri Järvinen.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen varoittaa suomalaisia sinisilmäisyydestä. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Vielä viime vuonna suomalaiset luottivat Yhdysvaltoihin. Kolme isoa virastoa ilmoitti siirtävänsä suomalaisten tiedot amerikkalaiseen pilvipalveluun.

Yle kertoi marraskuussa, että Kela vie suomalaisten terveystiedot amerikkalaisiin konesaleihin. Mukana ovat esimerkiksi terapiakorvaukset ja tiedot perhevapaista.

Oikeusministeriö siirtää Suomen vaalidatan kotimaiselta Tieto Oy:ltä Amazonin pilvipalveluun.

Kansalaisten verotiedot viedään – niin ikään amerikkalaisen – Microsoftin Azureen.

Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan jo vuonna 2027.

Sopimukset romukoppaan

Verottajalla ja Kelalla on valtion laitoksina velvollisuus huolehtia rahojen riittävyydestä. Järvinen panisi siitä huolimatta jäitä hattuun.

Tietotekniikka perustuu luottamukseen.

– Vielä vuosi pari sitten ajateltiin, että mitään riskiä ei ole. Yhdysvalloissa katsotaan, että jos tieto kansallisen turvallisuuden tai ulkopolitiikan kannalta tärkeä, yritysten välisillä sopimuksilla tai ei ole mitään merkitystä.

Järvinen viittaa niin kutsuttuun Cloud Act -lakiin. Se velvoittaa yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt luovuttamaan hallussaan olevan datan viranomaisten pyynnöstä riippumatta siitä, missä päin maailmaa datakeskus sijaitsee.

Lisäksi yhdysvaltalaiset yritykset hallitsevat kanavia, joilla viestimme ja työkaluja, joita käytämme. Niitä ovat esimerkiksi Gmail, Whatsap, Meets, Teams, Facebook, X ja Teams.

Ensimmäinen erä on menetetty

Suurempana ongelmana Järvinen pitää sitä, että Euroopassa ei sinnikkäästi kehitetä omia pilvipalveluita. Saksassa vaihtoehtoja Microsoftille on yritetty juurruttaa kaupunkien palveluihin jo 25 vuotta. Tanska on lähtenyt samalle tielle.

Riippuvuus amerikkalaisesta tekniikasta voi tulla kalliiksi.

– Amerikkalaiset jätit voivat nostaa hintoja miten mielivät. Microsoft ilmoitti, että tänä vuonna nostetaan hintoja 10–20 prosenttia. Siksi olisi hyvä, että saataisiin vaihtoehto Microsoftille.

Yksi vaihtoehdoista voisi olla suomalainen käyttöjärjestelmä Linux.