Venäjän armeija on tällä hetkellä heikompi kuin ennen Ukrainan sodan alkua, sanoo Norjan puolustustutkimuslaitoksen tutkija Tor Bukkvoll.
– He ovat menettäneet paljon kalustoa ja paljon sotilaita ja upseereita, Bukkvoll toteaa.
Bukkvollin mukaan lännessä on taipumus yliarvioida, kuinka nopeasti Venäjä kykenisi Ukrainan sodan jälkeen palauttamaan sotilaallisen voimansa ennalleen.
– Jotkut arviot puhuvat yhdestä tai kahdesta vuodesta, mutta mielestäni se on liian optimistista Venäjän kannalta.
Hänen mukaansa realistisempi aikahaarukka on 5–10 vuotta, erityisesti jos Venäjä pyrkii modernisoimaan armeijaansa teknologisesti eikä vain palauttamaan entistä rakennetta.
Toisaalta neljä vuotta kestänyt sota on myös vahvistanut Venäjän armeijaa. Osa joukoista on saanut taistelukokemusta, mikä voi pitkällä aikavälillä parantaa suorituskykyä.
– Se on taisteluissa karaistunut organisaatio, mutta siellä on myös täysin uusia sotilaita.
Kiinan tuki voi muuttaa asetelmia
Kiinalla voi olla merkittävä rooli Venäjän sotilaallisessa kehityksessä. Bukkvollin mukaan Kiina on Venäjää edellä esimerkiksi tekoälyssä ja uusissa materiaaleissa.
– Kiinalaisilla on paljon elinvoimaisempi siviiliteknologiasektori, joka voi auttaa sotilasteknologiassa.
Silti Kiina tuskin jakaa kaikkea osaamistaan.
– En usko, että kiinalaiset antavat Venäjän käyttöön kaikkea teknologiaansa, mutta he varmasti haluavat pitää Venäjän geopoliittisena liittolaisena länttä vastaan.
Bukkvollin mukaan yhteistyön laajuus ratkaisee, nouseeko Venäjä nopeasti takaisin korkean teknologian sotilasmahdiksi vai ei.
Suurin riski liittyy Venäjän johtoon, ei armeijan kykyihin
Bukkvollin mukaan suurin turvallisuusriski Venäjän suhteen on se, miten Venäjän johto tulkitsee maailmaa nyt.
– Huolenaiheeni ei ole niinkään sotilaallinen kapasiteetti vaan Venäjän halukkuus käyttää voimaa ja se, miten he näkevät maailman tällä hetkellä.
Katso videolta, miten Bukkvoll kuvaa suurinta huolenaihettaan Venäjän suhteen:
Autoritaarisessa järjestelmässä päätökset voidaan tehdä nopeasti, mutta ne eivät aina perustu realistiseen tilannekuvaan.
– Tiedämme melko varmasti, että täysimittainen hyökkäys Ukrainaan perustui käsitykseen, joka oli hyvin kaukana todellisuudesta.
Tällaiset väärinarvioinnit voivat Bukkvollin mukaan synnyttää eskalaatioita myös Pohjois-Euroopassa tai Itämeren alueella.
– Ajattelen, että se voisi tapahtua täälläkin, se voi tapahtua Baltiassa, se voi tapahtua pohjoisessa.
Kuuma linja
Vaikka poliittiset suhteet ovat kireät, Bukkvoll korostaa yhteyksien ylläpitämisen tärkeyttä.
– Vuoropuhelun pitäminen avoimena on ehdottomasti hyvä ajatus, jopa nyt.
Suorat yhteyskanavat voivat vähentää väärinkäsitysten riskiä, vaikka lopulliset päätökset tehdään Venäjän poliittisessa johdossa.
Venäjä analysoi parhaillaan Ukrainan sodan oppeja. Bukkvollin yksi havainto on Venäjän paluu suurempiin joukkoihin.
– He pyrkivät massaan ja sitten laatuun siinä määrin kuin voivat. Ei voi saada maksimaalista massaa ja maksimaalista laatua samaan aikaan.
Venäjä on oppinut myös droonisodankäynnin ja uusia johtamisjärjestelmiä sodan aikana.
– Putin itse on sanonut, että heidän pitää oppia tästä sodasta, joten sotilasorganisaatiolle on annettu siellä mandaatti oppia niin paljon kuin mahdollista.
Pohjoismaiden turvallisuus ja Nato
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys nähdään Norjassa tärkeänä pelotteena.
– On meille todella tärkeää, että kaikki kolme maata ajattelevat pohjoisessa enemmän tai vähemmän samalla tavalla.
Mahdollinen kriisi pohjoisessa liittyisi todennäköisimmin Venäjän Kuolan niemimaan strategisiin tukikohtiin, erityisesti ydinsukellusveneisiin.
Bukkvollin mukaan Venäjä ei tällä hetkellä ole valmis suuriin sotilaallisiin operaatioihin Euroopassa.
– En usko heidän olevan siinä tilanteessa nyt, mutta pienempi voimankäyttö voi silti olla mahdollista.