Heti eteisessä näkee, että espoolaisessa kodissa tavarat ovat paikoillaan ja siisteys on tiptop.
Herää kysymys, miksi näin siistiin kotiin on koskaan pyydetty ammattijärjestäjän apua.
– Dramaattisista lähtökohdista. Yhdeksän vuotta sitten minusta tuli yllättäen leski, kodin asukas Saku Lehtinen kertoo.
Hän jäi äkillisessä elämänmuutoksessa kaksin kouluikäisen lapsensa kanssa, ja arki oli otettava haltuun uudessa todellisuudessa.
Lehtinen muisti kuulleensa ammattijärjestäjistä ja soitti kotiinsa ulkopuolista apua.
– Se oli ehdottoman tärkeä siirtymä. Noin viikon ajan kävimme läpi vaimoni tavaroita ja myös lapsen siihenastista tavarakertymää.
Kun pari vuotta myöhemmin edessä oli putkiremontti ja koko koti piti paketoida varastoon, ammattijärjestäjä Maria Laitisen puhelin soi jälleen.
Saku Lehtinen rinnastaa ammattijärjestäjän käyttämisen kotisiivouspalveluihin tai kuntovalmentajan palkkaamiseen, vaikka se ei olekaan samalla tavalla vakituista.
– Tuntuu, että Suomessa on kunnia-asia järjestää itse liinavaatekaappinsa. Minun mielestäni sillä ei ole mitään itseisarvoa, Lehtinen lisää.
Pääkaupunkiseudulla lapsiperheet ostavat apua ammattijärjestäjältä
Ammattijärjestäjien käyttö vaikuttaa arkipäiväistyneen viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Soittokierros alan ammattilaisille paljastaa, että palveluita ostavat kaupunkilaiset, joilla on samanaikaisesti haastava työ sekä perhe-elämän ruuhkavuodet.
Osa asiakkaista käyttää ammattijärjestäjää säännöllisesti. Osa puolestaan kaipaa lyhytaikaista apua esimerkiksi eteisen kaaoksen taklaamiseen muutoin siistissä huushollissa.
Mielikuva kaaoksen keskellä ankarasti toruvasta ammattijärjestäjästä on Maria Laitisen mukaan väärä.
– Tulemme koteihin kuulostellen. Emme koskaan arvostele tai tuomitse.
Laitinen on yksi Suomen ensimmäisistä ammattijärjestäjistä, ja nykyisin hän myös kouluttaa alalle haluavia.
Suomessa on noin 500 koulututettua ammattijärjestäjää.
Laitinen sanoo nähneensä ”kaiken” yli 16-vuotisen uransa aikana.
Ääritapauksissa kodin lattia on ollut tavaran peitossa. Toisessa ääripäässä hän on auttanut asiakasta perumaan lehtitilauksia tai pakannut joulukoristeet takaisin yläkaappiin.
Yhä useammin Laitinen kohtaa tavallista tekemistä tavallisissa kodeissa.
Jos asiakas on nopeatahtinen, myös ammattijärjestäjä kiristää vauhtia – tai päinvastoin.
– Jos luopuminen on vaikeaa, välillä vähän pidetään kädestä kiinni ja sanotaan, että saat luopua tästä asiasta.
Ulkopuolinen näkee tavaran vain tavarana
Kuluttajatutkija Anu Norrgrann Vaasan yliopistosta puhuu luopumisen välirituaalista.
– Tavarat eivät ole pelkkiä esineitä, vaan niihin liittyy symbolisia merkityksiä ja muistijälkiä.
Joitain tavaroita täytyy hetki säilöä, ennen kuin niistä voi päästää irti.
Norrgrann sanoo, että irtipäästäminen voi olla helpompaa, kun ostaa kotiin ulkopuolista apua. Neutraali ammattilainen näkee tavaran pelkkänä tavarana.
Miksi ammattijärjestäjien käyttö vaikuttaa arkipäiväistyneen juuri pääkaupunkiseudulla?
Syitä voi olla monia.
Norrgrannin mukaan yhtenä syynä voivat olla sosioekonomiset rakenteet: se, millaista elämää eletään ja mitä arvostuksia siihen liittyy.
– Jos elämä on stressaavaa tai kuormittavaa, palveluiden ostaminen saatetaan nähdä helpompana vaihtoehtona kuin itse tekeminen.
Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä asutaan keskimääräistä ahtaammin kuin muualla Suomessa.
Järjestyksen ylläpito pienissä kodeissa ja kalliissa neliöissä voi saada asukkaat helpommin kääntymään ammattijärjestäjän pakeille.
– Varastotilaa ei välttämättä ole, joten asukkailla on suurempi tarve järjestykselle, Norrgrann lisää.
Norrgrann uskoo, että ammattijärjestäjien käyttö arkipäiväistyy nykyistä laajemmin myös muualla Suomessa, kun esimerkiksi suuret ikäluokat alkavat luopua omakotitaloistaan ja tavaroiden karsiminen on välttämätöntä.
– Boomerit ovat jemmanneet pahan päivän varalle kaikennäköistä, ja se on ollut hyve. Nuoremmat sukupolvet puolestaan helpommin vuokraavat asioita enemmän kuin omistavat.
Asuinneliöt ovat kallista varastotilaa
Koti on monelle paitsi kaikkein yksityisintä aluetta myös varallisuuden kivijalka.
Saku Lehtiselle koti on myös latautumisen ja rentoutumisen paikka.
Ammattijärjestäjän käyttäminen on helpottanut siisteyden ylläpitämistä, kun nurkissa ei pyöri ikuisuusprojekteja.
Pääkaupunkiseudun neliöhinnat saivat Saku Lehtisen myös pohtimaan, kannattaako nyssäköitä varastoida kotona.
– Laskeskelin, että tämä on aika kallista varastotilaa. Jos tavarat päätyvät kiertoon tai omille paikoilleen kaappeihin, silloin raha on käytetty hyvin.
Palveluiden ostaminen ammattijärjestäjältä on vapauttanut aikaa hänelle tärkeisiin asioihin, kuten vapaa-aikaan lapsensa kanssa.
Juttuun on haastateltu myös ammattijärjestäjiä Tarja Kapp, Pia Ahola, Laura Korkalainen, Laura Holmström sekä Leena Pusa-Tiainen ja Heidi Finni.