Isojoella, Etelä-Pohjanmaalla, alkoi tammikuussa ainutlaatuinen kokeilu, joka herättää kiinnostusta eri puolilla maata.
Kyseessä on kahden vuoden pilotti, jossa kunta ostaa lääkäri- ja hoitajapalveluita yksityiseltä toimijalta, koska hyvinvointialue ei tarjoa lääkäripalveluja lähipalveluna.
Uusi palvelu on osoittanut jo tarpeellisuutensa, sillä ajat vastaanotolle varattiin ennen kuin niitä ehditiin edes mainostaa.
Pienen, 1800 asukkaan kunnan kokeilu kiinnostaa etenkin sellaisissa kunnissa, joista terveyspalvelut ovat karanneet hyvinvointialueuudistuksen myötä.
Isojoelta lähin lääkärin vastaanotto on ollut viime vuodet vajaan tunnin ajomatkan päässä Kauhajoella.
Isojokelaiset kertovat videolla, miten lääkärikäyntiin tuhraantui ennen pahimmillaan koko päivä.
Lääkäriajat täyttyivät heti
Isojokelainen Seija Suokko on käynyt omassa kunnassa olevalla lääkärillä nyt jo kahdesti.
Ilman tätä vastaanottoa Suokon olisi pitänyt matkustaa 40 kilometriä Kauhajoelle tai 100 kilometriä Seinäjoelle. Yksityiselle lääkärille Kristiinankaupunkiin olisi sinnekin matkaa 40 kilometriä.
– On aivan ihanaa, kun ei tarvitse lähteä pidemmälle, rollaattorilla vastaanotolle tullut Suokko huokaa.
Suokko sanoo, että silloin kun Kela ei ole korvannut matkaa, hän on joutunut turvautumaan naapuriapuun.
Täydentää hyvinvointialueen palveluja
Lääkäri käy Isojoella nyt kerran viikossa ja terveydenhoitaja ottaa vastaan kahtena päivänä. Palvelun tuottaa kristiinankaupunkilainen Kristinamedi.
Kristinamedin toimitusjohtaja Johanna Peltoniemi näkee, että palvelu täydentää hyvinvointialueen palveluja.
Terveydenhoitajan vastaanottopäivät ovat lomittain hyvinvointialueen terveydenhoitajan kanssa.
Yleislääkärien vastaanottopäivinä asiakkaita on nyt käynyt 10–14 henkilöä, mutta Peltoniemi arvelee kysynnän lisääntyvän, kun tieto tavoittaa kaikki kuntalaiset.
Terveydenhoitajan työ on tärkeässä roolissa siinä, että yleislääkärin ajat riittävät. Ajanvarauksen hoitava terveydenhoitaja pystyy auttamaan mahdollisesti jo puhelimessa sekä arvioimaan, miten kiireellisestä asiasta on kyse.
– Mikäli asiakkaan tilanne vaatii kiireellisempää hoitoa, ohjaamme hänet hyvinvointialueen terveyskeskukseen, Peltoniemi sanoo.
Harvalla varaa maksaa omasta pussista
Useat samassa tilanteessa olevat kunnat ovat olleet kiinnostuneita valtakunnallisesti ainutlaatuisesta pilotista.
Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo saaneensa yhteydenottoja ja kyselyjä, samoin Kristinamedin toimitusjohtaja Johanna Peltoniemi.
– Pienissä kunnissa syrjäseudulla murehditaan kovasti sitä, kuka meitä hoitaa ja kuinka kauas täytyy ajaa, Peltoniemi toteaa.
Harvalla kunnalla kuitenkaan on varaa maksaa lääkäriä omasta pussistaan.
Herralan mukaan pilotti maksaa 100 000 euroa. Siitä puolet rahoitetaan budjetista ja puolet kunnan saamasta testamenttirahastosta.
Kokeilun mahdollistaa se, että Isojoki on velaton ja sillä on hyvä taloustilanne.
– Tiedän, että tästä keskustellaan muuallakin, mutta ymmärrän hyvin, ettei kaikilla välttämättä ole siihen mahdollisuutta, Herrala toteaa.
Kuntaliitto näkee ongelmia
Kuntaliitossa Isojoen pilottia on seurattu mielenkiinnolla, mutta myös kriittisesti.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen erityisasiantuntija Sami Niemi sanoo, että toistaiseksi vastaavanlaisia ostopalveluita ei ole tullut tietoon.
Hän näkee kokeilussa myös ongelmia.
– Lainsäädännössä sosiaali- ja terveys sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu ja rahoitus on hyvinvointialueilla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kunnat ottavat näitä kustannuksia vastatakseen merkittävissä määrin.
Juha Herrala sanoo, ettei kehitys hänestäkään ole ongelmaton.
– Käytännössä asiat ajautuvat sellaiseen tilanteeseen, että jos kuntalaiset haluavat lähipalvelua saada, kunnan pitää osallistua. Se ei ole hyvä kehityskulku, mutta meillä oli mahdollisuus tällaista kokeilla.