Datakeskusta Kontiolahdelle kaavailevassa YIT:ssä uskotaan, että keskuksen rakentamisesta voidaan tehdä vähintään ehdollinen päätös kahden vuoden aikana.
– Kartoitamme alueen ja tontin potentiaalia datakeskushankkeelle sekä sopivia kumppaneita hankkeen toteuttamiseksi ja toivottavasti jo vuoden päästä meillä on rakentamisen suunnittelu käynnissä, YIT:n datakeskuksista vastaava johtaja Juho Siitonen sanoo.
Kahden vuoden aikarajalla on merkitystä, sillä samoihin aikoihin myös kantaverkkoyhtiö Fingrid aikoo tehdä päätöksen 400 kilovoltin voimalinjan vetämisestä Pohjois-Karjalaan. Yhtiön tekee parhaillaan voimalinjasta ympäristövaikutusten arviointia.
Iso keskus vaatii uuden voimalinjan
Fingrid on aiemmin ilmoittanut, että linjaa ei tule, jos sille ei ole tiedossa datakeskusten tapaisia suuria sähkön käyttäjiä tai aurinkovoimaloiden tapaisia suuria sähkön tuottajia. Pohjois-Karjalassa ei tällä hetkellä ole 400 kilovoltin voimalinjaa.
Siitosen mukaan Kontiolahdelle voisi jo nyt rakentaa pienen datakeskuksen. Iso datakeskus vaatisi kuitenkin 400 kilovoltin linjaa.
Mahdollisen datakeskuksen koko selviää hänen mukaansa hankkeen edetessä.
Pohjois-Karjalan pitkään toivoma voimalinja kulkisi Joroisten Huutokoskelta Kontiolahdelle Heinäveden, Liperin ja Joensuun läpi. Sen kustannusarvio on noin 100 miljoonaa euroa.
Kysyntää on koko Suomessa
Fingridin verkkoliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo ei lupaa, että Kontiolahden datakeskushanke yksinään tässä vaiheessa vielä sinetöisi voimalinjan rakentamisen Pohjois-Karjalaan. Vastaavassa vaiheessa olevia ja toteutuessaan kantaverkon vahvistamista vaativia hankeaihioita on hänen mukaansa jopa satoja koko Suomessa.
– Joudumme tiukalla kammalla käymään läpi toimijat, jotta tiedämme kuka on oikeasti lähdössä liikkeelle ja millä aikataululla. Teemme aktiivista yhteistyötä toimijoiden kanssa aikataulujen yhteensovittamiseksi, Jyrinsalo sanoo.
Sähköverkon kapasiteetista on pulaa varsinkin Länsi- ja Etelä-Suomessa.
Jyrinsalon mukaan 400 kilovoltin voimalinjan rakentamispäätöksen tueksi tiedossa pitäisi olla useita riittävän pitkälle edenneitä hankkeita, jotka joko tuottavat tai tarvitsevat paljon sähköä. Ainakin ympäristövaikutusten arviointi pitäisi olla tehtynä, mikäli hanke sellaisen tarvitsee.
– Pitäisi olla riittävän iso todennäköisyys, että yksi tai useampi lähtee oikeasti liikkeelle, Jyrinsalo sanoo.
Kunta saa luvat nopeasti
Datakeskusta suunnitellaan Kontiolahden Lehmoon tulevalle Vellamon yritysalueella, jota kaavoitetaan parasta aikaa.
YIT saa alueelle suunnitteluvarauksen, joka on voimassa kuusi kuukautta. Jos se toteaa hankkeen toteuttamiskelpoiseksi, varausta voidaan jatkaa 18 kuukaudella.
Kontiolahden kunnan mukaan YIT:n kaavailema datakeskus saadaan tarvittaessa luvitettua kahden vuoden aikaikkunassa, sanoo kunnan tekninen johtaja Tommi Hirvonen.
– Tässä on monta liikkuvaa osaa, mutta kunnan puolesta luvitus saadaan kyllä tehtyä.