Tuhannet suomalaisnuoret kertovat tulleensa koulun aikuisen kiusaamaksi, selviää viime keväänä tehdystä THL:n Kouluterveyskyselystä.
Kyselyssä kiusaamisella tarkoitetaan, että koulun työntekijä aiheuttaa sanoilla tai teoilla pahaa mieltä oppilaalle.
Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Uudessakaupungissa osa nuorista kokee, että heidän fyysisiä rajojaan on rikottu. Asiaa selvitetään kunnassa parhaillaan.
Yle otti yhteyttä kuntiin, joissa tulokset ovat maan heikoimmat ja kysyi, otetaanko nuorten kokemukset todesta.
Keski-Suomessa Joutsassa peräti 45 prosenttia yläkoulun 8.–9.-luokan oppilaista kertoo koulun aikuisen kiusaavan.
Hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkka kertoo, että asiaa tarkkaillaan ja siitä on keskusteltu opiskeluhuoltoryhmässä ja opettajankokouksissa. Tulokseen suhtaudutaan kuitenkin kriittisesti.
– Kouluterveyskysely on yksi keskeisimmistä tietolähteistä, mutta olemme myös vuosien mittaan havainneet, että tulosten luotettavuuteen tulee suhtautua varauksella, hän muotoilee.
Kouluterveyskyselyn tuloksissa ovat hänen mukaansa saattaneet korostua viime keväänä peruskoulun päättäneiden oppilaiden vastaukset.
– Yhdeksännellä luokalla oli useita oppilaita, joilla oli paljon esimerkiksi jälki-istuntoja. Voi olla, että ysiluokka oli vastauksissaan kriittinen.
Kinnulassa 46 prosenttia oppilaista koki kiusaamista
Kouluterveyskyselyn tulos on herättänyt huolta myös keskisuomalaisessa Kinnulan kunnassa, jossa 46 prosenttia yläkoulun oppilaista vastasi kokeneensa koulun aikuisen kiusaavaan.
Vastaajajoukko oli pieni, alle 40 oppilasta.
Sivistysjohtaja Niko Aihio sanoo, ettei kiusaamistilanteita ole mahdollista avata tarkemmin, koska pienessä yhteisössä yksittäiset tapaukset voisivat olla tunnistettavissa.
– Asiaan on reagoitu keskustelemalla henkilöstön kanssa toimintatavoista ja vuorovaikutuksesta sekä tarkentamalla arviointikäytäntöjen läpinäkyvyyttä oppilaiden suuntaan.
Myös Aihio huomauttaa, että oppilaat ovat voineet kokea epäasiallisena käytöksenä kurinpidolliset tilanteet tai vuorovaikutuksen haasteet, vaikka niissä ei ole kyse kiusaamisesta.
Asikkalassa opettajien kommentit koettu ikäviksi
Päijät-Hämeessä Asikkalassa Kouluterveyskyselyssä esiin tulleet kiusaamiskokemukset ovat liittyneet esimerkiksi aikuisten kielenkäyttöön.
Kyselyssä 38 prosenttia oppilaista vastasi kokeneensa aikuisen kiusaavan. Kokemuksia on selvitetty sivistysjohtaja Petri Haapasen mukaan laajasti.
– Selvityksessä on ilmennyt, että joku opettaja on heittänyt ikävää läppää ja vuorovaikutus on toisinaan ollut epäasiallista. Vaikka kysytään asiallisesti, voi vastaus olla asiaton, Haapanen kuvailee.
Lisäksi nousi esiin, että osa nuorista kokee opettajilla olevan oppilaista ennakko-odotuksia, mikä on heidän mukaansa näkynyt kohtelussa.
– Saadun tiedon myötä tehdään tarvittavia muutoksia aikuistenkin käyttäytymiseen. Syrjinnän ja asiattomien kommenttien osalta korostetaan opettajien ja muiden aikuisten roolia kasvattajana siten, että asiattomuuksiin puututaan heti, vähintään sanallisesti, Haapanen sanoo.
Inarissa kitkaa henkilökemioissa
Inarissa pohditaan, minkälainen vaikutus koulujen koolla on tuloksiin. Kouluterveyskyselyssä 37 prosenttia Inarin yläkoululaisista vastaajista ilmoitti kiusaamisesta.
Sivistysjohtaja Ilkka Korhonen kertoo, että kunnassa on yksi keskikokoinen ja kaksi pientä koulua. Pienimmillään opetusryhmien koko on 2–12 oppilasta.
– Opettajalla on runsaasti aikaa per oppilas. Aina kemiat eivät kohtaa ja osa voi kokea sen myös ahdistavaksi, Korhonen arvelee.
Hänen mukaansa asia ei ole kunnassa täysin uusi, sillä tulokset ovat olleet samansuuntaisia myös aiemmin. Niitä on käyty läpi työntekijöiden ja oppilaiden kanssa.
Komentaminen ei ole kiusaamista
Oppilaiden kokemuksia koulun aikuisten kiusaamisesta kysyttiin THL:n Kouluterveyskyselyssä kolmatta kertaa.
Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius kertoo, että kysymyksen tarkoituksena on selvittää, kuinka yleisesti oppilaat kokevat, että koulun aikuiset ovat kohdelleet heitä epäasiallisesti. Ilmiötä on tutkittu kansainvälisestikin hyvin vähän.
Tuloksia on toisinaan vähätelty vetoamalla siihen, että nuoret mieltävät normaalin kurinpidon kiusaamisena tai vastaavat kyselyyn vitsillä. Kouluterveyskyselyssä on täsmennetty, ettei kiusaamista ole esimerkiksi puuttuminen siihen, ettei oppilas tee tehtäviään.
Helenius kannustaa kuntia ottamaan tulokset puheeksi ja keskustelemaan kouluissa, millaista käyttäytymistä oppilaat toivovat aikuisilta ja mitä he ehkä pitäisivät kiusaamisena.
– Alueellisesti tuloksia kannattaa tarkastella suuntaa antavina. On mahdollista, että osa oppilaista pitää kiusaamisena tilannetta, jossa koulun aikuinen on joutunut asettamaan rajoja häiritsevälle käytökselle. Useimmat nuoret osaavat kyllä erottaa toisistaan puuttumisen ja kiusaamisen.
Kyselyn tulosta voi pitää sitä luotettavampana, mitä suurempi vastaajamäärä on.
– Pienissä vastaajaryhmissä yksittäisillä vastauksilla on suurempi vaikutus tulokseen, Helenius muistuttaa.