Ensin on meikattava.
Juha Vehmaanperä kaivaa nahkapaloista ommellusta, suuresta kassistaan meikkipussinsa. Silmiin hän laittaa tummat rajaukset ja säihkyvää glitteriä luomiin.
Toisesta korvalehdestä roikkuu kirkkaista paloista koottu, näyttävä korvakoru.
– Tämä on minun hiljainen kapinani: täällä on erilaisia ihmisiä.
Vehmaanperä meikkaa, koska ei piittaa ulkonäköön liittyvistä rajoitteista tai siitä, ”miltä miesoletetun kuuluu näyttää”.
Hän tarkistaa lopputuloksen peilistä.
– Onko tää ihan tärähtänyt? No, ei se ole niin justiinsa, hän vastaa itselleen.
Värikäs Vehmaanperä
Neuletaiteilija Juha Vehmaanperän työhuone on vanhassa kerrostalossa Helsingin Vallilassa. Vaaterekissä roikkuu kokoelma hänen suunnittelemiaan ja neulomiaan asuja.
Laatikoissa on näytetilkkuja ja lankakeriä. Ne ovat kuin omistajansa: värikkäitä.
Vehmaanperän lempiväri on pinkki.
Hän ei pukeudu kuten suurin osa suomalaisista mustaan, harmaaseen tai beigeen. Hän ei myöskään käytä suoria housuja ja puvuntakkia.
– Minulle on luontevinta laittaa väriä päälle. Värit voivat tuoda paljon iloa ja voimaa, kannattaa kokeilla.
Vehmaanperä kutsuu itseään punk-prinsessaksi. Hänen neuleensa ovat yhdistelmä punk-estetiikkaa ja prinsessamaista säihkettä.
Taiteilijanimeltään hän on Craftiest Bitch in Town, vapaasti käännettynä Kaupungin taitavin käsityöläinen – tai narttu.
Vehmaanperälle palkintoja, huomiota ja näyttelyitä
Viime vuonna Vehmaanperä palkittiin Taito-Finlandialla. Palkinnolla halutaan tuoda esiin rohkeaa ja uudistavaa käsityökulttuuria.
Hänen tuotantonsa on saanut myös laajaa kansainvälistä huomiota muotifestivaaleilla sekä muotoilun ja taiteen näyttelyissä.
– Olen luonteeltani positiivinen ja vähän sellainen työjuhta. Nytkin on monta rautaa tulessa.
Arkkitehtuuri- ja designmuseossa Helsingissä on parhaillaan Vehmaanperän ensimmäinen laaja yksityisnäyttely.
Asuja on esillä myös Helsingin Taidehallissa sekä toukokuussa Oulun taidemuseossa.
– Elokuussa lähden taiteilijaresidenssiin Ranskaan. Siellä suunnittelen uusia neulejuttuja seuraavaan näyttelyyn.
Lankapallo voitti jalkapallon
Ensikosketuksen käsitöihin antoi mummo. Hän opetti ala-asteikäisen Juhan virkkaamaan. Syntyi metritolkulla ketjusilmukoiden pötköjä.
Nyt 32-vuotiaana Vehmaanperä muistelee, kuinka nuorempana yritti olla kiinnostunut urheilusta. Hän kokeili jokaista lajia, jossa on sana pallo: jalkapallo, lentopallo, koripallo ja sulkapallo.
– Mutta ainoa pallo, josta oikeasti innostuin, oli lankapallo.
Yliopistossa syntyi rakkaus neulomiseen, ensin koneella, sitten käsin.
Vehmaanperä valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston Fashion, Clothing and Textile -ohjelmasta.
Nyt hänet tunnetaan räväköistä, käsityön rajoja rikkovista neulevaatteista. Niitä hän somistaa 3D-printatuilla osilla, keramiikan paloilla ja erilaisilla napeilla.
– Timantilta näyttävillä, tai blingbling-napeilla saa perusneuleeseen pientä luksusta ja viimeistelyn tuntua, hän sanoo.
Langoista suosikki on mohair, koska hänestä se ”tuo vaatteeseen maalauksellisuutta ja karvaisuutta”.
Tältä neuletaiteilija Juha Vehmaanperän suunnittelemat asut näyttävät (klikkaa kuvaa, niin näet ne suurempina):
Kun Vehmaanperä vieraili ystävänsä luona Milanossa, hän ei muiden turistien tapaan kuvannut tuomiokirkkoa. Sen sijaan lomakuvissa on yksityiskohtia kauppojen neuleista.
– Olen innostunut. Kerään koko ajan erilaisia lankoja ja ideoita. Uuden löytäminen viehättää.
Kaikkia asuja ei ole tarkoitettu jokapäiväiseen käyttöön. Niitä hän kutsuu teoksiksi tai installaatioiksi, ja ne tulevat esille taidenäyttelyihin ja näytöksiin.
Neulominen vähentää stressiä
Juha Vehmaanperä huomasi talviolympialaisia katsoessaan, kuinka osa urheilijoista otti puikot esille ennen suoritustaan ja ryhtyi neulomaan.
Sosiaalisessa mediassa jaetaan neulekuvia, ja käsityöryhmissä vaihdetaan neuleohjeita.
Satu Rämön megasuosituissa Hildur-kirjoissa miespoliisi ratkoo rikoksia ja neuloo samalla villapaitaa.
Neulomisesta on tullut viime vuosina niin suosittua, että puhutaan buumin kaltaisesta neuloosista. Ertyisesti siitä ovat innostuneet nuoret aikuiset, myös miehet. Itse tehty pipo tai villapaita on trendikäs.
Neulominen auttaa keskittymään ja siihen voi uppoutua
Juha Vehmaanperä
Vehmaanperä muistuttaa, että tutkitusti neulominen myös edistää hyvinvointia ja terveyttä.
– Sillä on valtavan paljon vaikutuksia muistiin ja stressinhallintaan. Se auttaa keskittymään, siihen voi uppoutua, se on meditatiivista, ja sen avulla pääsee flow-tilaan.
Neulominen myös tuo yhteen eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä.
Kun Vehmaanperä käy entisessä kotikaupungissaan Tampereella, hän menee tapaamaan mummoaan. He ottavat kutimet esiin ja neulovat yhdessä.
Tekoäly ei virkkaa tai neulo
Neuletaiteilija haluaa edistää Do It Yourself eli DIY-kulttuuria. Hän toivoo, että ihmiset rajoittaisivat pikamuodin ostamista ja opettelisivat tekemään itse.
Hänestä nopeasyklinen elämäntapa vaatii vastapainoksi pysähtymistä ja käsillä tekemistä.
– Tekoäly ei osaa virkata tai neuloa, sen jokainen tekee itsenäisesti.
Vehmaanperä on työskennellyt opettajana Aalto-yliopiston lisäksi useissa taide- ja muotoilukouluissa sekä työväenopistossa.
Hän sanoo opiskelijoilleen, että aloittaminen on neulomisessakin haastavin vaihe. Avuksi voi ottaa Youtuben videot, kuten hänkin teki.
– Kun motoriikka on hallussa, neulominenkin helpottuu. Aluksi vähän hammasta purren ja lopussa kiitos seisoo.
Mies saa näyttää joulukuuselta
Juha Vehmaanperä vaihtaa asua. Se on neulemekko, joka on vielä viimeistelemättä. Langat pitää päätellä. Hevonen katsoo häntä kirpputorilta ostetusta taulusta.
Vehmaanperälle on sanottu, ettei mies saa näyttää joulukuuselta.
– Mitä siihen nyt voi vastata? En ala argumentoimaan sellaisten ihmisten kanssa, teen vain kahta kauheammin. Se ei ole keneltäkään pois, jos joku laittaa värikästä päällensä ja näyttää erilaiselta.
Hän ei halua hillitä itseään, eikä hänestä mikään ole liikaa.
– Enemmän on aina parempi.
Sitä hän suosittelee muillekin: elämään omanlaista elämää.
Lue edellinen Kulttuurivieras: