Viron presidentti: Eurooppa teki virheen Ukrainan sodassa vuonna 2022

Viron presidentti Alar Karis saapuu tänään tiistaina kaksipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Karis antoi Ylelle haastattelun Tallinnassa ennen matkaa.

Silmälasipäinen harmaantunut mies puvussa seisoo Viron presidentinlinnan neuvotteluhuoneessa ja katsoo ulos, taustalla EU:n, Viron ja Naton liput.
EU:n pitää tietää, miten toimia Venäjän kanssa Ukrainan sodan päättymisen jälkeen. Suunnitelma pitää laatia pikimmiten, sanoo Viron presidentti Alar Karis. Kuva: Rain Kooli / Yle

TALLINNA Tärkeimmät ensin. Presidentti Alexander Stubb on tunnettu kovana urheilumiehenä. Mitä urheilulajia hän ja kymmenen vuotta vanhempi Viron presidentti Alar Karis voisivat harrastaa yhdessä?

– Pidän lajeista, joissa on verkko välissä. Ei siis kontaktiurheilua, Ylen haastattelema Karis naurahtaa Viron presidentinlinnan neuvotteluhuoneessa.

Katso tästä, mitä pallopeliä Alar Karis haluaisi pelata Stubbin kanssa:

Pallopeleissä pelaajat erottaa verkko. Suomen ja Viron välissä on Suomenlahti. Juhlapuheissa on jo pitkään todettu, että lahti ei erota, vaan yhdistää veljeskansat.

Sitä mieltä on myös Alar Karis.

– Suhde on parempi kuin koskaan aikaisemmin. Nyt, kun kumpikin maa on Natossa, yhteisymmärrys on vieläkin vahvempi.

Karista ei haittaa presidentti Stubbin häntä näkyvämpi rooli kansainvälisillä areenoilla, vaikka Viron medioissa on viime aikoina kyselty, miksei Virolla ole vastaavaa näyttävää hahmoa.

– Virolaisten ei ole mitään järkeä ryhtyä kilpailemaan Suomen presidentin kanssa. Hölmön kilpailun sijaan täytyy löytää oma lokero kansainvälisessä politiikassa, Karis toteaa.

Eurooppa teki virheen vuonna 2022

Yksi Suomea ja Viroa yhdistävistä tekijöistä on itänaapuri. Alar Karis aprikoi, että suhde Venäjään pysyy vaikeana vielä pitkään, vaikka sota Ukrainassa saataisiin loppumaan.

– Tärkeintä on, että Venäjän pitää muuttua, painottaa Karis.

Esimerkkejä siitä, että muutos on mahdollinen, löytyy Euroopan lähihistoriasta.

– Natsi-Saksa oli hyökkääjävaltio. Toisen maailmansodan jälkeen, kun maan johtoa oli rangaistu, Saksa muuttui. Alle kymmenessä vuodessa se oli Natossa ja Euroopan unionissa, Karis muistuttaa.

Silmälasipäinen harmaantunut mies puvussa istuu Viron presidentinlinnan neuvotteluhuoneessa.
68-vuotias Alar Karis on taustaltaan biologian tohtori. Hän on toiminut Tarton yliopiston ja Viron maatalousyliopiston rehtorina. Kuva: Rain Kooli / Yle

Tällä hetkellä Venäjän sotakoneisto kuitenkin yhä jauhaa Ukrainassa kumpaakin osapuolta kuluttavassa näännytyssodassa.

Alar Karisin mukaan Eurooppa teki vuoden 2022 keväällä virheen ja päästi parhaan mahdollisuuden rauhanneuvotteluihin valumaan sormiensa läpi.

– Kun Venäjän joukot työnnettiin Kiovan lähistöltä melko lähelle Venäjän aluetta, Euroopalla olisi ollut mahdollisuus saada hyökkääjä neuvottelupöytään. Nyt kukaan ei tule neuvottelupöytään, Karis harmittelee.

Alueluovutuksista voi päättää vain Ukraina itse

Eurooppa kuitenkin tarvitsee Venäjä-suunnitelman sekä rauhanneuvotteluja että sodan jälkeistä aikaa varten. Suunnitelman rakentaminen pitää aloittaa, sanoo Karis.

– Euroopan unioni on panostanut Ukrainaan todella paljon. Ei voi olla niin, että kun hetki koittaa, neuvottelupöydässä ovatkin Yhdysvallat, Venäjä ja kenties jokin kolmas valtio, eikä lainkaan Eurooppaa.

– Meillä pitää olla ajatuksia ja suunnitelmia siitä, miten Venäjän kanssa toimitaan. Niitä suunnitelmia täytyy ryhtyä laatimaan nyt heti, koska EU:ssa prosessit ovat aikaavieviä, Karis sanoo.

Toisin kuin Suomessa, Viron itärajan rajanylityspaikat ovat auki. Näin Alar Karis kommentoi tilannetta:

Viime kuukausina Alar Karisia on kritisoitu kotimaassaan hänen alkuvuoden lausunnoistaan ulkomaisille mediavälineille.

Virossa lausunnot tulkittiin niin, että Karis kehotti Euroopan maita neuvotteluihin Venäjän kanssa ja Ukrainaa alueluovutuksiin rauhan nimissä.

Karis kiistää vaatineensa Ukrainaa alueluovutuksiin.

– Se on Ukrainan itsensä päätettävissä. Emme voi ryhtyä sanomaan, mitä heidän pitää tehdä, Karis painottaa.

”Vaikeat ajat täytyy vain kestää”

Ukrainan tukemisen ohella Viro on satsannut viime vuosina paljon omaan maanpuolustukseensa. Se käyttää tänä vuonna puolustusmenoihin yli viisi prosenttia bruttokansantuotteestaan.

Alar Karis sanoo ymmärtävänsä hädän, kun muita menoja on jouduttu vastaavasti leikkaamaan ja inflaatio nostaa hintoja.

– Kulttuuri on tärkeää ja väestö vanhenee, mikä vaatii sosiaalimenoja. Mutta juuri nyt ei ole muuta mahdollisuutta. Vaikeat ajat pitää vain kestää, Karis pahoittelee.

Sen hän kuitenkin kiistää, että Viro nostaisi puolustusmenoja näyttääkseen hyvältä Yhdysvaltain hallinnon silmissä.

– Kaiken olemme tehneet omista tarpeistamme ja Naton puolustussuunnitelmista johtuen.