Moottorisaha on ollut Aaron Lempiselle tärkeä työväline, kun hän on tehnyt pro gradu -tutkielmaa yliopistossa.
Lempinen on kiertänyt Pohjois-Karjalan pieniä saaria ja parturoinut niitä kaljuiksi. Tarkoitus on selvittää, auttaako se muun muassa lokkeja.
Esimerkiksi selkälokki on vaarassa hävitä Suomen luonnosta. Yksi syy tähän on se, että lokkien on vaikea kasvattaa poikasia saarilla, joissa on puustoa.
Puut ja pensaat tarjoavat suojaa muun muassa variksille ja korpeille, jotka saalistavat lokkien munia ja poikasia.
Nyt Lempinen haluaa tietää, lisääkö puiden kaataminen onnistuneita pesintöjä. Hän on ekologian opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.
– Teemme pelistä vähän reilumpaa, kun estämme petolintujen piiloutumisen puihin. Katsotaan, miten se vaikuttaa, Lempinen toteaa.
Puiden kaataminen on osa opiskelua
Lempinen poisti puuston avustajiensa kanssa alkuvuodesta yhteensä kuudesta saaresta eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Tarkoitus oli tehdä sama useammalle saarelle, mutta se ei onnistunut, koska aikainen jäiden lähtö esti kulkemisen saariin.
Lempinen toivoo, että hän ehtii käydä veneellä vielä ainakin muutamassa saaressa ennen kuin linnut saapuvat pesimään.
Tieteellisesti puiden poistossa on kyse niin kutsuttujen selkävesilintujen pesimäympäristöjen ennallistamisesta. Selkävesilinnut on arkikielinen käsite, jolla Lempinen viittaa viiteen eri lokkilajiin, kuikkaan, tukkakoskeloon sekä kala- ja lapintiiraan.
Lempinen aikoo kirjoittaa ennallistamistyöstään ja sen tuottamista havainnoista pro gradu -tutkielman. Parhaassa tapauksessa tutkielman tulokset voivat auttaa lintujen suojelua koskevassa päätöksenteossa.
– Olisi hienoa, jos esimerkiksi viranomaiset pystyisivät hyödyntämään tuottamaani tietoa, Lempinen sanoo.
Kaatopaikkojen buffetit loppuivat
Pohjoiskarjalainen pitkän linjan lokkitutkija Risto Juvaste on ollut Lempisen mukana ennallistamassa saaria. Hän toteaa, että kaikki Suomen lokkilajit ovat enemmän tai vähemmän tukalassa tilanteessa.
Keskeinen syy ahdinkoon on se, että pesinnät eivät onnistu. Tähän vaikuttaa muun muassa korppien ja merikotkien määrän kasvu sekä jätehuollon parantuminen.
– Kaatopaikkojen ruokatarjoilu on onneksi vähentynyt, Juvaste toteaa.
Juvaste ja Lempinen tietävät, että kirkuvat lokit ärsyttävät ja jopa pelottavat monia ihmisiä. Lokeilla on heidän mukaansa kuitenkin tärkeä paikka ekosysteemeissä, ja siksi niitä kannattaa suojella.
Risto Juvaste arvelee, että hän on kohdannut uransa aikana vähintään kymmeniätuhansia lokkeja. Alla olevalla videolla hän kertoo, että vain yksi niistä on syöksynyt liian lähelle.