Kolmisen viikkoa sitten Kaakkois-Suomeen päätyneitä drooneja olisi ollut valmius pudottaa myös merellä.
Merivoimat on partioinut Itäisellä Suomenlahdella tehostetusti jo viikkoja. Samoin Rajavartiolaitos, joka päivystää alueella sekä Turva-aluksella että veneillä.
Merivoimat oli valmiudessa myös sunnuntaina 29.3., kun Kun Ukraina hyökkäsi Venäjälle Primorskin eli Koiviston öljysatamaan
Merivoimat ei kuitenkaan ole torjunut drooneja, kertoo operaatiopäällikkö Marko Laaksonen.
– Emme ole torjuneet. Yhdessä vaiheessa olisimme pystyneet sen tekemään, mutta kriteerit pudotukselle eivät täytyneet, Laaksonen sanoo.
Ilmapuolustusta johtaa ilmavoimat. Siltä tulee myös käsky toimia.
Merivoimista kerrotaan Ylelle, että maaliskuun viimeisenä sunnuntaina Merivoimilla oli tähtäimessään yksi Suomen ilmatilaan tulleista drooneista ja merivoimien aluksella oli valmius pudottaa se mereen. Ilmavoimat ei kuitenkaan antanut lupaa ampua.
Drooni oli yksi niistä, jotka putosivat myöhemmin Kouvolan seudulle.
Tapaus oli ensimmäinen kerta, kun drooneja todistetusti päätyi Suomeen. Puolustusvoimat arvioi, että niitä voi löytyä vielä lisää.
Rajavartiolaitos ja merivartijat arvioivat, että drooneja on voinut pudota myös merialueille.
Laivoilta on nähty leimahduksia taivaanrannassa
Mereltä käsin ilmavalvontatutkilla tapahtumia havaitaan jopa sadan kilometrin päästä. Merivoimat seuraa, kun Ukraina hyökkää Primorskin tai Ust-Lugan satamiin, suomalaisittain Koivistoon tai Laukaansuuhun.
Mutta hyökkäykset myös näkyvät silmällä.
– Mereltä on havaittu välähdyksiä taivaanrannassa, savupatsasta ja muita merkkejä, aluksen päällikkö Joonas Perttunen sanoo.
Perttunen johtaa toimintaa ohjusveneellä. Hanko on ollut pian kaksi viikkoa yötä päivää merellä valmiina toimimaan. Komennus jatkuu vielä viikkoja. Noin kolmenkymmenen hengen miehistö on vuoroissa yötä päivää. Se tarkoittaa työntekijöitä kannen alla taistelujohtokeskuksessa ja laivan komentosillalla.
Viime viikkojen ajanjakso on ollut poikkeuksellinen.
– Oman reilun kymmenen vuoden palvelusaikana ei ole ollut näin pitkäkestoista tehtävää, Perttunen sanoo.
Valvonta syö paljon puolustusvoimien ja rajan voimavaroja. Merellä olevien laivojen ja veneiden lisäksi väkeä istuu luomassa tilannekuvaa. Rajavartiolaitos on lähettänyt valvontatorneihin henkilöitä tarkkailemaan eli katsomaan ja kuuntelemaan. Myös teknistä valvontaa on lisätty.
Tilanne ei näytä menevän ohi.
Varjolaivat joutuvat kyselemään sijaintiaan suomalaisilta
Ukraina iskee drooneilla öljysatamiin estääkseen Venäjää saamasta öljytuloja.
Venäjä taas yrittää sekoittaa droonien suunnistusta gnss-häirinnällä. Sen varalta drooneissa on myös myös esimerkiksi kuvatunnistamisen laitteita. Näin niitä ohjataan iskemään esimerkiksi öljyputkia tai -säiliöitä muistattaviin kohteisiin.
Häirinnän takia lennokkeja päätyy myös Suomeen.
Häirinnällä on vaikutuksensa myös varjolaivastoon, eli vanhoihin tankkereihin, jotka kuljettavat Venäjän öljyn maailman markkinoille.
Nyt laivaliikenne on palautunut maaliskuun lopun isojen drooni-iskujen jäljiltä.
– Iskujen vaikutus jäi lyhytaikaiseksi. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Suomenlahden öljykuljetukset ovat samalla tasolla kuin ennen näitä iskuja, sanoo Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin.
Animaatio kuvaa liikennettä perjantaina keskiyön ja puolen päivän välillä.
Öljyonnettomuuden riski syntyy, kun kymmenet varjolaivat kulkevat Suomenlahdella muun liikenteen joukossa päivittäin, ja Venäjän gnss-häirinnän takia niillä ei ole satelliittipaikannusjärjestelmää käytännössä lainkaan.
Suomalaisten merivartijoiden mukaan osalla merimiehistä ei ole perinteisen navigoinnin taitoja. He eivät siis osaa paikantaa ja arvioida laivan kulkua kartan, kellon ja kompassin avulla.
– Meillä on tapauksia, joissa varjolaivaston navigoijat ovat kyselleet Suomen viranomaisilta, missähän he ovat, kun paikannus ei ole ollut täysin varma, Iljin sanoo.
Varjolaivaston liikennettä on yritetty estää kansainvälisillä sanktioilla. Silti aluksia kulkee edelleen Suomenlahdella suunnilleen sama määrä kuin ennenkin, yhteensä noin 250–440 alusta. Kun osa poistuu käytöstä sanktioiden takia, Venäjä haalii uusia tilalle.
Aiemmin laivojen keski-ikä oli 12 vuotta, nyt se on kivunnut jo 18:aan.