Tästä hallitus päätti: terveys­keskus­maksut nousevat, asunto­lainan saa helpommin ja siivoojan palkkaamiseen tukea

Hallitus säästää 240 miljoonaa sosiaali- ja terveys­palveluista sekä leikkaa valtion­hallinnosta 60 miljoonaa, toisaalta tukee työmatka-autoilua ja drooni­puolustusta.

Kollaasissa rakennustyömies, drooni, opaskoira ja sairaala.
Hallitus säästää sotessa 240 miljoonaa, lisää asuntojen korjaamiseen 110 miljoonaa. Ensi vuonna puolustukseen pannaan 37 miljoonaa lisää. Sote-järjestöiltä otetaan 25 miljoonaa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle, Kayla McGuire / Centcom, Roni Rekomaa / Lehtikuva, Jani Aarnio / Yle, grafiikka: Nanna Särkkä / Yle

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on sopinut kehysriihessä vuosien 2027–2030 julkisen talouden suunnitelmasta. Tässä joitain isoimpia asioita, joista hallitus päätti.

LEIKKAUKSIA

240 miljoonan sotesäästöt

Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) kertoi jo viime viikolla 100 miljoonan säästöpaketista, jonka myötä muun muassa ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksut nousevat. Suurin yksittäinen säästö syntyy kuntouttavan työtoiminnan lakkauttamisesta nykymuodossaan. Myös sosiaalinen kuntoutus lakkautetaan.

Luvassa on monenlaisia säästöjä. Suoraan ihmisten kukkaroissa näkyvät esimerkiksi uudet asiakas- ja toimenpidemaksut sekä erilaiset korotukset:

  • Erityistutkimusten asiakasmaksu: 52,40 €
  • Leikkaus- ja toimenpidemaksu: 257,20 € (hoitopäivämaksun lisäksi)
  • Päiväkirurgian maksu: 257,20 € (korotus +23,40 €)
  • Poliklinikkamaksu: 78,40 € (korotus +7,10 €)
  • Vainajan säilytysmaksu: 10 € / vrk
  • Kuolemansyyn selvittämismaksu: 60,60 €
  • Terveyskeskusmaksu: korotus +20 %
  • Hammashoidon maksut: korotetaan

Isot leikkaukset järjestöiltä

Sosiaali- ja terveysministeriön yleishyödyllisille järjestöille jakamaan rahoitukseen on luvassa ensi vuodelle suuri pudotus. Tukia vähennetään 50 miljoonalla eurolla. Samalla hyvinvointialueet saavat 25 miljoonaa euroa kompensoivaa rahoitusta järjestöjen tukemiseen. Yhteensä pysyvä vuotuinen leikkaus näille järjestöille nousee 190 miljoonaan euroon.

Valtionhallinnosta 60 miljoonaa pois

Valtiohallinnon leikkauksia jatketaan, lisäleikkauksilla haetaan 60 miljoonan säästöjä.

Muita leikkauksia

  • Kehityspoliittisten lainojen ja sijoitusten rahoitusta alennetaan 35 miljoonalla eurolla.
  • Kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien indeksijarrun tasoa korotetaan 2,8 prosenttiyksikköön vuodelle 2027. Säästövaikutus on 60 miljoonaa euroa.

KASVU- JA TYÖLLISYYSTOIMIA

Kotitalousvähennys kasvaa

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousee 1 600 eurosta 2 100 euroon. Kotitalousvähennyksen vähennysprosenttia korotetaan 35 prosentista 40 prosenttiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vielä kuluvan vuoden aikana.

Korjausrakentaja saa tukea

Korjausrakentamista hallitus aikoo tukea kahtena vuotena eri tavoin. Tälle vuodelle on tarkoitus varata rahaa korjausrakentamisen tukeen 80 miljoonaa euroa. Vuodelle 2027 tuki olisi 30 miljoonaa euroa.

Tarkoitus on tukea asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia sekä tukea perusparannuslainoja.

Maatalouden energiaveron palautus nousee

Maataloudelle luvassa on korotus energiaveron palautukseen. Tarkoitus on tavoitella Euroopan unionin sallimaa maksimitasoa. Lisäpalautus tuo helpotusta erityisesti paljon polttoainetta käyttäville tiloille.

Valtiovarainministeri Riikka Purra.
Valtiovarainministeri Riikka Purra kehysriihessä. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Startupien verotus uudistuu

Kasvuyritysten työntekijöiden optioverotus uudistetaan. Aiemmin optiot on verotettu niiden myöntöhetken perusteella, mutta jatkossa niitä verotetaan optioiden käyttöhetken perusteella.

Pitkäaikaistyöttömät saavat osaamissetelin

Hallitus varaa pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutukseen 20 miljoonaa euroa. Sitä voi käyttää enintään kuusi kuukautta kestäviin maksullisiin opintoihin.

Ajoneuvovero laskee

Ajoneuvoveroa alennetaan 10 miljoonalla eurolla alkaen vuodesta 2028. Kevennys kohdistetaan samantapaisesti kuin hallituskaudella aiemmin toteutetussa kevennyksessä.

Ammattidiesel käyttöön 2028

Hallitus tukee ammattiautoilijoita dieselpolttoaineen verohelpotuksilla. Dieselpolttoaineen ostajat voivat vähentää ostamansa polttoaineesta veronpalautusta.

Tuki tulisi voimaan vasta vuonna 2028 eli muutos on tulevan hallituksen päätettävissä.

Työmatka-autoilijan omavastuu laskee

Työmatkavähennyksen omavastuuosuutta lasketaan todennäköisesti määräaikaisesti 900 eurosta 800 euroon vuodessa. Hallitus nosti omavastuuosuutta toissa vuonna 750 eurosta 900 euroon. Matkakuluja saa omavastuun jälkeen vähentää enintään 7 000 euroa.

Asuntolainoihin ja ASP-lainoihin tukea

Ensiasunnon ostajille arkoitettujen ASP-lainojen omarahoitusvaadetta lasketaan 10 prosentista 5 prosenttiin. ASP-lainan takaisinmaksuajan enimmäispituus yhtenäistetään muun asuntolainasääntelyn mukaisesti 40 vuoteen.

Lisäksi hallitus nostaa valtion takaaman omistusasuntolainan enimmäislainamäärän 85 prosentista 90 prosenttiin asunnon hankintahinnasta ja yhtenäistää valtiontakauksen enimmäispituuden muun asuntolainasääntelyn mukaisesti 40 vuoteen. Täytetakaus voi mahdollistaa asunnon ostamisen tilanteissa, joissa ostajalla ei ole riittävästi säästöjä.

Yrittäjien eläkkeet muuttuvat

Hallitus uudistaa yrittäjien eläkevakuusjärjestelmän (YEL). Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Yrittäjien ansiotuloina tarkasteltaisiin puhtaita ansiotuloja, ei esimerkiksi ansiotulo-osinkoja. YEL-vakuutuksen tauottaminen sairauspäivärahan ajaksi mahdollistettaisiin ja nykyinen maksujousto korotettaisiin 25 prosenttiin. Maksujousto korvaisi nykyisen aloittavan yrittäjän alennuksen.

Valtion menoja tämä lisää 80 miljoonaa euroa.

Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo ja Anders Adlercreutz.
Puolueiden puheenjohtaja, ministerit Sari Essayah, Riikka Purra, Petteri Orpo ja Anders Adlercreutz. Kuva: Susanna Pesonen / Yle

Droonipuolustukseen lisää rahaa

Droonipuolustuksen vahvistamiseen aiotaan jyvittää lisää rahaa. Tavoitteena on saavuttaa NATO:ssa sovittu 3,5 prosentin suhde bruttokansantuotteeseen.

Vuosina 2027–2030 puolustusmenoihin kohdennetaan lisää:

  • 37 miljoonaa euroa vuonna 2027
  • 10 miljoonaa euroa vuonna 2028
  • 548 miljoonaa euroa vuonna 2029
  • 535 miljoonaa euroa vuonna 2030

Puolustusvoimien terveydenhuoltoa 181,6 miljoonaa eurolla.

Rajavartiolaitos UXV30-hankkeeseen kohdennetaan 18 miljoonaa euroa, josta 90 prosenttia rahoitetaan Euroopan unionista saatavilla tuloilla.

Ukrainalle 300 miljoonaa

Ukrainan sotilasavun osalta hallitus on päättänyt kasvattaa tukea yhteensä 300 miljoonalla eurolla. Tuki toteutetaan kotimaisen teollisuustuotannon yhteistyöllä.

Kunnianpalautus turpeelle

Hallitus haluaa palauttaa kasvihuonepäästöistä ja fossiilisena polttoaineena kritisoidun turpeen käytön kunniaan. Hallitus valmistelee kahdeksan miljoonan euron tukipaketin. Lisäksi hallitus päättää jatkaa turpeen varmuusvarastointia vuoteen 2030. Tämä maksaa 10 miljoonaa euroa.

Nuorten työllistämisseteleihin lisää rahoitusta

Hallitus lisää rahoitusta nuorille suunnattuihin työllistymissetelihin, joilla kannustetaan yrityksiä palkkaamaan alle 30-vuotiaita uusiin työsuhteisiin.

Aiemman 30 miljoonan päälle hallitus myöntää seteleihin 20 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Muita panostuksia

  • 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilua laajennetaan ja jatketaan vuodella. Kokeilun tutkimusluetteloa laajennetaan (mm. röntgen) ja vuosittaisten lääkärikäyntien määrää lisätään hoidon jatkuvuuden parantamiseksi. Kokeilu laajennetaan fysioterapiakäynteihin iäkkäiden ihmisten arjen toimintakyvyn tukemiseksi.
  • Hallitus osoittaa ravinnekierrätyksen edistämiseen ravinnekiertotuella 5 miljoonaa euroa vuodessa.
  • Hallitus kohdentaa koulukotien järjestämän TUVA-koulutuksen kustannuksiin
  • Lapseen kohdistuvan seksuaalirikoksen ja pahoinpitelyrikoksen selvittämisen järjestämiseen varataan vuosittain noin 2,7 miljoonan euron lisäys vuodesta 2027 alkaen.
  • Hallitus edistää yleisurheilun vuoden 2030 EM-kisojen hakemista ja järjestämistä ja tukee hakuprosessia 2 miljoonalla eurolla vuonna 2027.
  • Hallitus jatkaa norminpurkutyötä. Kehysriihessä hallitus päätti selvittää noin 50 normin purkamista. Hallitus haluaa esimerkiksi helpottaa lasten ja nuorten pankkitilien avaamista ja yksinkertaistaa lupakorttiviidakkoa.
Hallitus kertoo kehysriihen päätöksistä