Eduskuntaan nousee seuraavaksi vara-varaedustaja Pertti Hemmilä – vastaavia tapauksia vain muutama Suomen historiassa

Kokoomuksen varaedustaja Anne-Mari Virolainen otti kansanedustajan tehtävän vastaan, mutta pyysi heti vapautusta siitä. Kuvio on erikoinen, sanoo asiantuntija.

Saara-Sofia Siren, Pertti Hemmilä ja Anne-Mari Virolainen.
Kokoomuksen Saara-Sofia Sirén jätti eduskunnan, ja Anne-Mari Virolainen nousi eduskuntaan. Hän pyysi heti vapautusta tehtävästään, ja pesti siirtyy toukokuussa Pertti Hemmilälle. Arkistokuva. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle, Hannu Vähämäki / Yle, Silja Viitala / Yle

Kokoomuksen poliitikko, salolainen Pertti Hemmilä aikoo ottaa vastaan kansanedustajan valtakirjan toukokuussa.

Hemmilä nousee eduskuntaan vara-varasijalta.

Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen otti kansanedustajan tehtävän vastaan eduskunnassa eilen keskiviikkona, mutta pyysi samantien vapautusta siitä. Virolainen nousi eduskuntaan varasijalta, kun Saara-Sofia Sirén (kok.) siirtyi muihin tehtäviin.

Kuvio on erikoinen, mutta ei ennenkuulumaton, kuvailee Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä.

– Suomella on ollut yhteensä 2 500 kansanedustajaa, ja monenlaisia kohtaloita on tapahtunut. Byrokratian takia edustajan toimi kestää väkisinkin muutaman päivän, Jokisipilä sanoo.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelusta vahvistetaan Ylelle, että tapauksia, joissa varaedustaja jättää itse paikkansa on vain muutama.

Vuosien 2015–2018 aikana niitä on ollut kaksi. Lisäksi on tapauksia, joissa varaedustaja on kuollut ja siksi vara-varaedustaja on noussut eduskuntaan.

Jokisipilän mukaan on tärkeää, että Virolainen joutui ottamaan kansanedustajan paikan vastaan ja pyytämään vasta sitten eroa.

Ei voi vain sanoa, että minua ei kiinnosta, koska puhutaan kansan ilmaisemasta tahdosta.

Markku Jokisipila, eduskuntatutkimuksen johtaja

On vakava ja merkittävä kannanotto, että suuri joukko äänestäjiä antaa mandaattinsa koko vaalikauden ajaksi, Jokisipilä sanoo.

– Kun säädöstä perustuslakiin on tehty, on ajateltu, että ei voi olla pelkästään ilmoitusasia kieltäytyä kansanedustajan toimesta. Ei voi vain sanoa, että minua ei kiinnosta, koska puhutaan kansan ilmaisemasta tahdosta.

Yhdentoista vuoden tauko

Pertti Hemmilä kuuli mahdollisesta nousustaan eduskuntaan tammikuussa.

Hän on siitä lähtien valmistautunut kansanedustajan työhön muun muassa yritys- ja kuntavierailuilla ja puolueen avulla.

Hemmilä on aikaisemmin ollut kansanedustajana vuosina 1999–2015. Tauko eduskunnasta venyi 11 vuoden mittaiseksi.

– Juttelin eduskunnan hallinnon kanssa, ja ilmeisesti varsin historiallinen paluu, kuvailee salolainen Hemmilä.

70-vuotias Hemmilä ottaa näillä näkymin kansanedustajan valtakirjan vastaan toukokuun ensimmäisillä viikoilla. Vaalikautta on tuolloin jäljellä noin vuosi.

Vaalimainos lumisessa maisemassa. Mainoksessa Varsinais-Suomen ehdokkaita ja Pertti Hemmilän ja Ville Itälän mainokset.
Pertti Hemmilä nousi eduskuntaan vuonna 1999. Tuolloin hän oli vaaleissa ehdolla numerolla 103. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Kuvapalvelu

Hän uskoo, että aikaisemmasta kokemuksesta kansanedustajana on hyötyä.

– Haluan uskoa, että sisäänajovaihe kansanedustajatyöhön jää lyhyeksi.

Hemmilän mukaan vanhojen työkaverien kanssa on jo juteltu.

– Osa on sanonut että asioiden käsittelyjärjestyksissä mikään ei ole muuttunut. Sen sijaan keskustelukulttuurista on sanottu, että se on kärjistynyt eduskunnassa, etenkin kyselytunnilla, josta on tullut suurta teatteria.

Hemmilä odottaa seuraavaksi valiokuntatyöskentelyä.

– Todennäköistä on, että saan talousvaliokunnasta ja suuresta valiokunnasta paikat. Ne ovat tuttuja aikaisemmalta kansanedustajarupeamalta ja olisivat minulle mieluisia.