Apteekkeja suljetaan nyt ennätyksellisen paljon koko maassa.
Viime vuoden aikana on suljettu seitsemän apteekkia, ja tämän vuoden aikana tiedossa on jo kymmenen apteekkia, jotka on suljettu tai ollaan sulkemassa lähiaikoina.
Määrät ovat poikkeuksellisia, kun tarkastellaan viimeistä kymmentä vuotta.
Normaalisti vuosittain on suljettu korkeintaan kahdesta kolmeen apteekkia.
Yle kysyi tiedot apteekkeja valvovasta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.
Apteekkeja menee kiinni ympäri maan sekä pienemmissä kunnissa että isoissa kaupungeissa.
Fimean tietojen mukaan Helsingistä ollaan piakkoin sulkemassa yksi apteekki.
Esimerkiksi Keski-Suomessa on tänä vuonna suljettu yksi apteekki 150 000 asukkaan Jyväskylästä Huhtasuon lähiöstä, ja toinen apteekki alle 700 asukkaan Luhangan kunnasta.
Myös muista kaupungeista, kuten Rovaniemeltä ja Pieksämäeltä on tänä tai viime vuonna suljettu kaupunkien keskustojen liepeillä sijainnut apteekki.
Apteekkariliiton mukaan syy apteekkien sulkemisiin on vuodenvaihteessa voimaan tullut, hallituksen päättämä reseptilääkkeiden lääketaksojen leikkaus. Apteekeille lääkkeistä jäävä kate pieneni.
Lisäksi apteekkiveroa ja sivuapteekkien verotusta on kiristetty.
Tähän mennessä kaikki viime ja tänä vuonna suljetut apteekit ja Fimean tiedossa oleva sulkemiset ovat niin sanottuja sivuapteekkeja.
Se tarkoittaa sitä, että samalla apteekkarilla on pääapteekki jossain muualla ja hänellä voi olla yhdestä kolmeen sivuapteekkia toisaalla.
Asiakas ei välttämättä huomaa, onko kyseessä sivuapteekki vai pääapteekki, mutta apteekin sulkeminen heikentää alueen palveluita joka tapauksessa.
Koska sivuapteekit sijaitsevat yleensä pienemmillä paikkakunnilla, joilla pyritään säilyttämään lääkehuolto, voi apteekkari saada niiden tuloksesta verovähennystä.
Nyt hallitus on pienentänyt tätä vähennystä. Se on joissain sivuapteekeissa saattanut olla ratkaiseva tekijä, joka kääntää toiminnan tappiolliseksi, ja siksi aiheuttaa sivuapteekin sulkemisen.
Apteekkiala on erittäin tarkkaan säänneltyä, vaikka apteekkarit ovatkin toiminimellä toimivia yksityisyrittäjiä.
Esimerkiksi apteekkarit eivät voi itse päättää lääkkeiden hinnoista, vaan ne määrätään lääketaksalla samalle tasolle koko maassa.
Apteekkarit tarvitsevat Fimealta luvan sekä pääapteekin pitämiseen että sivuapteekkiin. Apteekkiluvilla pyritään turvaamaan lääkehuolto joka puolella Suomea.
Kirsi Levijoki toimii apteekkarina Keski-Suomessa Karstulassa, jossa asuu noin 3 500 asukasta.
Karstulan apteekki on hänen pääapteekkinsa, naapurikunnan Saarijärven puolella sijaitseva Pylkönmäen apteekki on hänen sivuapteekkinsa. Pylkönmäellä on noin 850 asukasta.
Levijoki kertoo, että hallituksen säästötoimet eivät vielä ole vaikuttaneet hänen apteekkiensa kannattavuuteen.
– Apteekit ovat todella erilaisia myynniltään. Tiedän, että jollain muulla nämä näkyvät jo isosti, Levijoki pohtii.
Toisaalta Levijoki kertoo, että hänen sivuapteekkinsa toiminta Pylkönmäellä on ollut kannattamatonta jo useana vuonna. Tappiollisesta toiminnasta ei ole tarvinnut maksaa apteekkiveroa, joten veromuutos ei vaikuta Pylkönmäen sivuapteekin toimintaan.
Hallituksen toimia enemmän Levijoen apteekkien kannattavuuteen ovatkin vaikuttaneet hyvinvointialueen päätökset.
– Keski-Suomen hyvinvointialue on lakkauttanut hoivakodin Pylkönmäeltä. Se on lisännyt apteekin tappiota entisestään.
Kirsi Levijoki ei voi omalla päätöksellään lopettaa kannattamatonta sivuapteekkia, vaan asiassa pitäisi anoa Fimean lupaa.
Apteekkialan muutokset eivät ole vielä ohi.
Ensi vuonna ruokakaupat ja muut yritykset voivat hakea lupaa reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden myynnille.
Itsehoitolääkkeiden myynti on apteekeille usein kannattavampaa kuin reseptilääkkeiden myynti, joten apteekkiala on vastustanut jyrkästi lääkkeiden vapauttamista myyntiin apteekkien ulkopuolelle.
– Toivon olevani väärässä, mutta pelkään, että nyt nähdyt apteekkien sulkemiset on vasta alkua, Kirsi Levijoki sanoo.