Luonnonvarakeskus (Luke) haluaa seuraavaksi tallentaa alkuperäisten lammasrotujen ja suomenvuohen geeniperimän.
Luken ylläpitämässä kotieläinrotujen pakastetussa geenipankissa on jo tallessa muun muassa suomenhevosista ja alkuperäisrotuisista sonneista kerättyä geneettistä materiaalia. Geenipankkiin päätyy pian lisää myös maatiaiskukkojen pakastettuja lisäkivessiittiöitä.
Tutkimusprofessori Juha Kantasen mukaan Luonnonvarakeskus tehostaa toukokuussa alkavassa hankkeessa suomenlampaan, kainuunharmaslampaan ja ahvenanmaanlampaan sekä suomenvuohen geenivarojen talteenottoa.
Kantanen kertoo, että hankkeessa hyödynnetään lammas- ja vuohitilojen teurasmateriaalia. Teurastettujen pässien ja pukkien kivekset kuljetetaan Luken laboratorioon Jokioisiin, missä niissä olevat lisäkivessiittiöt kerätään talteen ja pakastetaan.
– Myös teurastettujen uuhien ja kuttujen munasarjat otetaan talteen ja niistä kerätyt munasolut hedelmöitetään lisäkivessiittiöillä. Näin saadaan alkioita geenipankkiin, Kantanen sanoo.
Luonnollinen lisääntyminen ei häviä tiloilta
Hankkeessa mukana olevilla tiloilla järjestetään myös keinosiemennyskoulutusta. Professori Juha Kantasen mukaan tilat voivat saada oikeudet käyttää tarvittaessa keinosiemennystä myös jatkossa alkuperäisrotujen jalostustyössä.
– Yksi tärkeä asia on se, että me saadaan tämän hankkeen puitteissa hyödynnettyä valtakunnallisesti paremmin lammas- ja vuohirotujen geneettistä eläinainesta, jalostusainesta.
Miten käy luonnollisen lisääntymisen?
– Lammas- ja vuohipuolella näkisin, että keinosiemennys ei korvaa luonnollista lisääntymistä. Tiloilla on jalostuspässiä ja jalostuspukkeja, mutta tämän tekniikan avulla me saadaan laajennettua urospuolisten eläinten määrää, Kantanen sanoo.
Alkuperäisrodut ovat osa kulttuuriperintöämme
Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Etelä-Pohjanmaan toukokuussa alkavan yhteisen hankkeen päärahoittajana on Sisä-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeessa on mukana kaikkiaan 18 lammas- ja vuohitilaa.
Tiloja on eripuolilta Suomea eli Pirkanmaalta, Hämeestä, Etelä-Pohjanmaalta, Varsinais-Suomesta, Kaakkois-Suomesta ja Keski-Suomesta.
Alkuperäisrotujen eläingeenivarojen tallentaminen geenipankkiin alkoi Suomessa yli 40 vuotta sitten. Valtion johdolla tehtävän työn tarkoituksena on turvata kotieläinten perimän monimuotoisuutta nykyistä ja tulevaa käyttötarkoitusta varten.
– Alkuperäisrotujen suojelutyössä tärkeää on se, että säilytetään ihmisen kesyttämien kotieläinlajien perinnöllinen monimuotoisuus myös tuleville sukupolville. Alkuperäisrodut ovat myös osa meidän kulttuuriperintöämme, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Kantanen sanoo.