Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) pitää tärkeänä, että EU:n Venäjän pakotteista ei koituisi huolta Suomen huoltovarmuudelle. Samalla Tavion mukaan pitää kuitenkin ottaa lisää asioita Venäjän pakotteiden alle.
Muun muassa Venäjältä Suomeen ja muualle Eurooppaan tuotavan nikkelin kohdalla on Tavion mukaan tehty näin.
– Kansallinen etu pitää olla mielessä.
Esimerkiksi EU:n puolustusteollisuus on riippuvainen venäläisestä nikkelistä.
Asia nousi esiin, kun viime viikonloppuna uutisoitiin, että Nornickel Harjavalta joutui lopettamaan toistaiseksi kuparisakan palauttamisen takaisin Venäjälle. Arvokasta kuparisakkaa saadaan sivutuotteena nikkelimalmin jalostuksesta. Nikkelimalmin yhtiö saa Venäjältä.
Nornickel Harjavalta on vienyt kuparisakkaa Porista Murmanskin satamaan, joka asetettiin EU:n pakotteiden alle huhtikuussa.
Nornickel Harjavalta kuuluu suureen venäläiseen metalli- ja kaivosalan Nornickel-konserniin.
Korvaava satama etsinnässä
Nornickel Harjavallan toimitusjohtaja Joni Hautojärvi kertoi aiemmin Ylelle, että yhtiö selvittää parhaillaan korvaavia satamia.
– Päätöksiä uusista satamista ei ole vielä tehty, Hautojärvi totesi.
Ministeri Tavio ei ota suoraan kantaa Nornickel Harjavallan kaavailuihin pelkästä sataman vaihdosta. Hän kuitenkin korostaa toivovansa, että Suomelle kriittinen kaivannaissektori olisi omissa tai ainakin länsimaisten kumppanien käsissä.
– Toivottavasti siihen suuntaan ollaan menossa, jos mitään muutosta maailmantilanteessa ei tapahdu, Tavio sanoo.
Suurin osa Harjavallan kuparisakasta myydään yhtiön sisäisenä kauppana Nornickelin venäläiselle konserniyhtiölle.
Tullin tietojen mukaan vuosina 2024–2025 kuparisakan palautusten arvo Suomesta Venäjälle oli noin 200 miljoonaa euroa. Ukrainan sodan syttyessä vuonna 2022 arvo oli jopa 600 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä mitkään pakotteet eivät estäisi Harjavallan kuparisakan myyntiä EU:n alueella.