Aluetta ja sen katoavaa elämäntyyliä käsiteltiin Arvi Auvisen tekemässä vuonna 1975 valmistuneessa ohjelmassa Taistelu saaristostamme. Siinä etsittiin vastauksia saariston kulttuurisiin, taloudellisiin ja geopoliittisiin kysymyksiin.
Tuleeko siitä kansainvälisen matkailun paratiisi, teollisuuden turmelema hornankattila vai kalastajien hylkäämä autio alue?
Arvi Auvinen
Asutukseltaan Suomen vanhimman seudun pääelinkeinona on ollut kalastus. Teollisuus ja kaivostoiminta on vierastanut saaristoa jääden joko mantereelle tai mannerta lähinnä oleviin saariston osiin.
Lisäksi maanviljely, lähinnä puutarhaviljely, veneenrakennus ja muut käsityötaidot ovat antaneet saaristolaisille voita leivän päälle. Ohjelmassa tavataankin monipuolinen kirjo saaristossa asuvia ja työskenteleviä ihmisiä. Alussa tutustutaan paikallisiin kalastajiin, joita on ollut vuosi vuodelta vähemmän.
Kalastajien ohella myös kalakanta on pienentynyt. Iniöläisten kalastajien mukaan kalakannan pienentymiseen on useita syitä kuten pyynnin tehostuminen, vesien likaantuminen sekä kesämökkien aiheuttamat häiröt. Pahimpina ongelmina nostetaan esiin kalan hinnan lasku, ulkolaisen kalan tuonnin takia sekä kalan välitystoiminnan hajanaisuus.
Nopeimmin kasvava elinkeino saaristossa on ollut matkailu. Matkailukeskuksia, motelleja ja leirintäalueita perustettiin kymmenittäin, mutta niissä oli omat haittapuolensa. Suomalainen lyhyt lomakausi tuottaa investoinneille vain kolme kuukautta vuodessa eikä talven koittaessa saaristosta löydy vetonauloja.
Matkailun ”katastrofaaliset” vaikutukset heijastuvat myös saariston rakennustyyliin. ”Uusi lättähattu-rakennustyyli tunkeutuu saarille hävittäen perinteisen saaristolaisen rakennustyylin”, todetaan ohjelmassa. Kanta-asukkaita huolestuttaa erityisesti myös turistien holtition liikkuminen heidän yksityisalueillaan.
Sadat tutkijat painivat tänä päivänä saariston ongelmien kanssa
Arvi Auvinen
Vesien likaantuminen oli Lounais-Suomen saaristossa pahimmillaan 1960-luvun lopussa. Siitä lähtien kehitys on vähitellen kääntynyt parempaan suuntaan. Muita kipakoita ympäristöllisiä ja geopoliittisia kysymyksiä ohjelmassa avaavat muun muassa Vesiensuojeluyhdistyksestä lisensiaatti Kyösti Jumppanen ja Varsinais-Suomen Seutakaavaliiton seutukaava-arkkitehti Erkki Kiesi.
”Mikä sitten saariston tulevaisuus on? Ehditäänkö lainsäädännön avulla suojelemaan saaristoa, ennen kuin olleellisin siitä on tuhoutunut? Voidaanko nuo kaikki turismin, teollisuuden ja perinteisen saaristokulttuurin intressit sovittaa joustavasti”, kysytään dramaattisesti ohjelman lopussa.