Tositapahtumiin pohjautuva Invisible Heroes -draamasarja on katsottavissa Areenassa. Elävä arkisto avaa koosteessaan todellisia tapahtumia sarjan taustalla.
Salvador Allenden hallinnon aikana maa oli ajautunut kiistämättömän sekasorron tilaan. Kansanrintaman politiikka ei toiminut: talous oli aivan sekaisin, tuotanto liki pysähtynyt, valtion varat loppu. Allende oli jakanut etuja myös oikeistolle, ja yksi keino yrittää rauhoittaa kaaosta oli pitää hallituksessa myös sotilasjohtoa. Armeija yritti vallankaappausta ensimmäisen kerran kesäkuussa 1973. Syyskuussa kaappaus toteutettiin massiivisena hyökkäyksenä.
Reijo Nikkilän alkuvuodesta 1974 toimittama raportti Chile vallankaappauksen jälkeen koostaa ajatuksella ja ytimekkäästi keskeisimmät tapahtumat kaikessa järkyttävyydessään. Kansainvälinen kuvamateriaali sisältää runsaasti autenttista, nyt historiallisesti merkityksellistä aineistoa. Näemme mm. elävää kuvaa pidätyksistä, vangeista Chilen kansallisstadionilla, Augusto Pinochetin puheen ja otteen vertauskuvallisesta jalkapallo-ottelusta Neuvostoliittoa vastaan. Näemme myös otteen Pablo Nerudan hautajaisista ja samassa yhteydessä kuvatun Victor Jaran lesken, Joan Jaran haastattelun. Häntä haastattelee suomalaistoimittaja Kerstin Hanf.
Miksi hänet tapettiin? – Siksi, että hän lauloi.
Joan Jara vastaa Kerstin Hanfin kysymykseen (1973)
Chilen tilannetta seurattiin Suomessa tarkasti
Buenos Airesista käsin tilannetta seurannut Kerstin Hanf kertoi puhelinraportissaan kaappauspäivän 11.9.1973 tapahtumista Santiagossa. Koska juntta oli sulkenut tietoliikenneyhteydet ja radio-asemat, oli tarkkaa tietoa vaikea saada.
Presidentinpalatsi on tulessa. Siellä Salvador Allende vielä istuu.
Kerstin Hanf (11.9.1973)
Seuraavana päivänä 12.9. Allenden kohtalo oli ykkösuutisaihe. Tv-uutistoimituksessa koostettiin katsaus Allenden pyrkimyksistä ja epäonnistumisista. Valitettavasti Allenden YK:ssa pitämän puheen ääniraita ei ole tallessa.
Hänestä tuli marxilainen presidentti kapitalistiseen maahan.
Uutislähetys Allenden presidenttiurasta (12.9.1973
Radiouutisissa vallankaappausta arvioitiin kahdesta eri näkökulmasta. Tapani Lausti mietti Chilen armeijan roolia, Hannu Reime puolestaan laati yhteenvedon Allenden koko kolmivuotisesta valtakaudesta. Molemmat osuudet sisältävät runsaasti kiinnostavaa sisäpoliittista pohdintaa. Vaikka Allende kiistatta epäonnistui, olivatko kaappauksen ennusmerkit näkyvissä?
Jätän historialle tuomittavaksi ne, joilla on voimaa, mutta ei järkeä.
Salvador Allende viimeisessä radiopuheessaan (1973)
Kaksi päivää kaappauksen jälkeen toimittajat Risto Johnson, Seppo Toivonen ja Reijo Nikkilä kokosivat tv-uutisissa aiempaa pidemmän Chile-katsauksen. Ohjelman aluksi Johnson haastatteli ihmisiä kadulla heidän Chile-tietämyksestään. Se osoittautui erinomaiseksi. Valitettavasti ohjelmassa ei ole tekstitystä.
Mitä Chilessä on tapahtunut? – No mitä mä oon lehdistä lukenut, niin siellä on taantumus ottanut vallan käsiin kansainvälisen suurpääoman avulla.
Nuori mies vastaa Risto Johnsonin kysymykseen (13.9.1973)
Ulkoministeri Ahti Karjalainen kertoi kaappauksen jälkeisenä päivänä, että aikoo ehdottaa kehitysyhteistyön keskeyttämistä Chilen kanssa. Kahta päivää myöhemmin myös presidentti Urho Kekkonen kommentoi Chilen tapahtumia. Kekkonen siteeraa lausunnossaan Leniniä ja arvelee, että vallankaappaus tulee koskettamaan tavalla tai toisella meitä kaikkia.
Minulla on se käsitys, että Chilen tapahtumien vaikutus ei tule rajoittumaan tämän maan omien rajojen sisäpuolelle.
Urho Kekkonen 14.9.1973
Näkymättömät sankarit näkyviksi
Vuonna 2019 valmistunut sarja Invisible Heroes tuo vallankaappauksen jälkeisille Santiagon ja Helsingin tapahtumille kansainvälistä näkyvyyttä draaman kautta. Tositapahtumiin pohjautuvan draaman keskiössä on Tapani Brotheruksen ja ruotsalaisdiplomaatti Harald Edelstamin toiminta pakolaisten hyväksi. Kuusiosainen sarja valmistui suomalais-chileläisenä yhteistyönä.
