Saksa ja Ranska esittelivät tiistaina rinta rinnan suunnitelmat siitä, miten ne aikovat käyttää EU:n jälleenrakennusrahastoa.
Espanja ja Italia ovat julkaisseet elpymisohjelmiensa sisällöt jo aiemmin. Nämä neljä suurinta EU-maata aikovat luovuttaa jälleenrakennuspakettinsa komission tarkasteluun yhdessä keskiviikkona.
Vaikka elpymispakettia ei ole hyväksytty kaikissa maissa kuten Suomessa, loputkin jäsenmaat toimittavat rahankäyttöideansa komissiolle lähiviikkoina.
Suurin uhka kokonaisuuden kaatumiselle näyttääkin nyt tulevan Suomesta, kun hallituksen pitää saada sen tueksi myös osa oppositiota.
Mitä siitä seuraisi, jos Suomi kaataisi EU:n jälleenrakennussuunnitelman? Lue täältä.
Saksan ja Ranskan valtiovarainministerit Olaf Scholz ja Bruno Le Maire painottivat tiistaina yhteisessä tiedotustilaisuudessaan, että ensimmäiset tuet pitää saada jakoon syyskuussa.
– Jäsenmaiden hallitusten pitäisi hyväksyä paketti viimeistään heinäkuussa, Le Maire sanoi.
Scholz puolestaan sanoi luottavansa siihen, että paketti hyväksytään kaikissa jäsenmaissa.
Nelikko vastaa puolta koko paketista
Neljän suurimman EU-maan jälleenrakennussuunnitelmat vastaavat yhteensä noin puolta 750 miljardin elpymisrahastosta jaettavista ilmaisista avustuksista.
Siksi sillä, millaisiin käyttökohteisiin nämä maat tukirahansa panevat, on suuri merkitys koko elvytyksen onnistumisen kannalta.
Saksa laskee, että sen 28 miljardin suunnitelmat kasvattavat bruttokansantuotetta kaksi prosenttia ja työllisyyttä 0,5 prosenttia.
Saksa näyttää mallia muille maille ilmastonsuojelussa ja digitalisaation edistämisessä: se aikoo käyttää niihin saamistaan rahoista peräti 90 prosenttia.
Myös Ranska ylittää omassa ohjelmassaan jälleenrakennusrahaston vähimmäisvaatimuksen, jonka mukaan ilmaston hyväksi pitää ohjata 37 prosenttia ja digitalisaatioon 20 prosenttia varoista.
Ranska aikoo käyttää ilmastotyöhön 50 prosenttia ja digiuudistuksiin 25 prosenttia saamistaan 41 miljardista eurosta.
Ranska jakaa rahoja samassa suhteessa kuin Suomi, mutta käyttötarkoitukset poikkeavat. Siinä missä Ranska ohjaa varoja liikenteeseen ja raiteille, Suomi aikoo rahoittaa energiajärjestelmien muutosta pitkällä aikavälillä.
Keski-Euroopassa on yleisesti ottaenkin suunnitteilla enemmän hankkeita, jotka näkyvät heti tavalliselle kansalle. Esimeriksi Italia aikoo parantaa nettiyhteyksiä ja yksinkertaistaa verotusta, Espanja tukea sähköautoilua.
Suomessa taas on keskitytty pitkän tähtäimen kehittämiseen, esimerkiksi teollisuuden ja palvelujen hiilipäästöjen vähentämiseen.
Saksa ja Ranska suunnittelivat yhdessä
– Tänään on hyvä päivä Euroopalle. Toimimme yhdessä vahvemman Euroopan eteen, joka on solidaarinen ja kunnossa tulevaisuutta ajatellen, Scholz sanoi.
Tiistain tiedotustilaisuudessa kävikin ilmi, että Ranska ja Saksa suunnittelivat pakettejaan yhteistyössä.
Ne aikovat esimerkiksi luoda yhdessä perustan eurooppalaiselle pilvi-infrastruktuurille ja kehittää valmiuksia tuottaa seuraavan sukupolven prosessorisiruja. EU on niiden kehityksessä jäljessä.
Kaksikko aikoo panna osan rahoista eurooppalaisiin tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin, joilla kehitetään esimerkiksi vetyteknologiaa ja mikroelektroniikkaa. Näihin myös Suomi, suomalaiset yritykset ja tutkimuslaitokset voivat mahdollisesti osallistua.
"Integraatio syvenee"
Ministerit Scholz ja Le Maire sanoivat tiedotustilaisuuden alla julkistetussa Le Figaron ja die Zeitin yhteishaastattelussa, että elpymisrahasto ja sen rahoittamiseksi kehitettävät uudet EU:n rahoitusmuodot ovat askel kohti syvenevää integraatiota.
Jäsenmaat ovat yhteisen velan seurauksena taloudellisestikin sidoksissa toisiinsa ainakin vuoteen 2058, jolloin viimeisten lainojen on määrä erääntyä.
– Olemme uuden eurooppalaisen integraatiovaiheen alussa. Jälleenrakennusrahaston avulla tuomme kriisiin vahvan eurooppalaisen vastauksen. Se on suurin ero aikaisempien kriisien, varsinkin finanssikriisin, käsittelyyn, Olaf Scholz sanoi haastattelussa.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtavan EU-asiantuntijan Janica Ylikarjulan mielestä jälleenrakennussuunnitelmien painopisteet ovat "juuri oikeat".
– Kun EU:sta halutaan tehdä hiilineutraali, niin siihen tarvitaan joka tapauksessa valtavia investointeja, Ylikarjula sanoo.
– Siinä investoidaan kestävään kehitykseen ja digitalisaatioon, ja niihin suomalaisilla yrityksillä on antaa ratkaisuja, ja ne voivat olla tukemassa muutoksia, joita näissä maissa tehdään, Ylikarjula pohtii.
Hän kuitenkin korostaa, että ensiarvoisen tärkeää on seurata ja valvoa ohjelmien toteutumista tarkkaan. Julkisten hankintojen ja kilpailujen pitää olla avoimia.
– Suunnitelmia seurataan hyvin yksityiskohtaisesti nyt hakuvaiheessa. Ei riitä, että hei nyt 70 prosenttia tähän, vaan pitää todentaa, että se toimii myös.
Mikä elpymis- tai jälleenrakennusrahasto?
- Tarkoitus on paitsi elvyttää koronapandemiasta kärsinyttä taloutta, myös edistää hiiletöntä Eurooppaa ja lisätä kilpailukykyä digitaloutta tehostamalla.
- 750 miljardin euron tuista 390 miljardia on avustuksia jäsenmaille, loput lainaa.
- Suomi saa rahastosta tällä tietoa 2,2 miljardia euroa. Suomen vastuu yhteisellä EU-lainalla koottavassa rahastossa on 6,6 miljardia euroa.
Lue lisää Espanjan ja Italian suunnitelmista käyttää EU-rahaa:
Korjattu tekstiin 28.4. klo 10:02, että kaikki neljä aikovat luovuttaa suunnitelmansa komissiolle keskiviikkona.