Syksyllä Norjaan muuttanut Sami Vartiainen on aloittamassa työpäiväänsä oslolaisessa ravintolassa ja antaa haastattelun matkalla viinikellariin.
– Tästä päivästä tulee varmaan vielä kiireinen, mutta saa nähdä miten käy, kun alkoholin tarjoilu loppuu ensi yönä. Kyllä me varmaan mennään kiinni tällä viikolla. Taisi alkaa joululoma vähän aikaisemmin, sanoo Vartiainen.
Norjassa julkistettiin eilen maanantaina liuta uusia rajoitustoimia, joilla pyritään rauhoittamaan uhkaavasti kiihtyvää koronatartuntojen kasvua. Maassa on kirjattu viime aikoina ennätyssuuria tartuntalukuja. Viikon aikana omikrontartuntojen määrä Norjassa kaksinkertaistui.
Yksi rajoituksista on alkoholijuomien anniskelun kieltäminen baareissa ja ravintoloissa.
Töiden loppumisesta huolimatta rajoitukset saavat Vartiaiselta hyväksynnän.
– Kyllä se minun mielestäni oli ihan oikea ja perusteltu päätös.
Nyt kokki odottaa uutisia siitä, kuinka suuren osuuden palkasta valtio korvaa, kun työt loppuvat.
Vartiaisen tavoin Oslossa asuvan Katri Larsenin päivä on mennyt koulun luokassa koetta valvoessa.
– Karanteenisäännöt vaikuttavat arkeeni eniten. Työmäärä on kasvanut, kun kouluissa on paljon poissaoloja, eikä tilalle saa sijaisia. Moni ei halua tulla. Altistuminen ja karanteeni voisivat pilata joulunvieton, Larsen sanoo.
Pellon laidalla asuva retkeilytoimittaja ei koe olevansa koronan ulottumattomissa
Retkeilytoimittaja Marinella Himari asuu Pohjois-Norjassa Lakselvin, eli Lemmijoen kylässä. Hän antaa haastattelun kotoaan pellon laidalta, mutta puoliso on töissä rakennustyömaalla.
– Sinne tuli maskipakko, ellei ole metrin turvaväliä. Kanttiinissa työmiehet eivät käy enää lappamassa ruokaa lautaselle, vaan ravintoloitsijat hoitavat annostelun, Himari kertoo.
Himari liikkuu lähinnä vain puolison kanssa tunturissa ja pilkillä, mutta kertoo silti seuraavansa tilannetta kauhulla.
– En koe olevani koronan ulottumattomissa. Kaupassa pitää kuitenkin käydä. Kaikki kontaktit ovat tietysti minimissään, Himari sanoo.
Maskit yleistyivät viimein kylän kaupassa – oslolaisella kuntosalilla niitä ei näkynyt
Himari kertoo tilanteen pahenemisen kuuluvan niin paikallisten puheissa kuin uutisissakin ja näkyvän myös kadulla.
– Täällä tosi harva on käyttänyt maskeja, mutta eilen kun kävin kylillä, niin oli melkein kaikilla maskit kaupassa.
Oslolainen Vartiainen ei ole toistaiseksi huomannut eilisten päätösten ja uutisten vaikutuksia katukuvassa.
– Kävin eilen jouluostoksilla ja oli siellä vieläkin ihmisiä ilman maskeja. Ehkä niitä rupeaa kyllästyttämään homman lietsominen ja hössöttäminen. Kuntosalilla en kenelläkään nähnyt maskeja, sanoo Vartiainen.
Uudet koronarajoitukset ovat herättäneet turhautumista myös Katri Larsenissa.
– Onhan nämä säännöt välillä sekavia. Jos oppilas sai tänään positiivisen koronatuloksen, hänet lähetettiin kotiin. Jos oppilas saa saman tuloksen ylihuomenna, koko luokka joutuu etäopetukseen, hän sanoo.
Larsenin mukaan lähi- ja etäopetuksesta päätetään Oslossa kaupunginosakohtaisesti. Hänen koulussaan etäopetusta vältetään viimeiseen asti.
– Toivon, ettei etäopetukseen meillä enää mennä.
Uskaltaako ja pääseekö jouluksi Suomeen?
Kokki Vartiaisella on jouluksi selvät suunnitelmat, joita eivät viime aikojen uutiset horjuta. Hän lentää Suomeen.
– Ei korona pelota matkustamisen suhteen. Olen sen verran matkustellut muutenkin korona-aikana ja kerran käynyt sen koronan läpikin. Ja kun on nuo rokotteetkin, niin toivotaan ettei tule tautia, sanoo Vartiainen.
Retkeilytoimittaja Himari on omat joulusuunnitelmansa kuopannut.
– Tarkoitus oli lähteä heti joulun jälkeen vanhempia ja siskoja tapaamaan Hämeenlinnaan ja se jää kyllä nyt väliin. Vaikka vanhemmilla on rokotukset eivätkä kuulu suoraan mihinkään riskiryhmään, se tuntuu ajatuksena pahalta, että matkustaisi tänä aikana yhtään mihinkään.
Opettaja Larsenilla on norjalaisen miehen kanssa kaksi alle 10-vuotiasta lasta. Toinen lapsista sai altistumisen koulusta, ja joutui kotiin etäopetukseen. Hänen karanteeninsa päättyy viikonloppuna.
Koko perhe odottaa kovasti, että pääsisivät jouluksi Suomeen. He toivovat, etteivät joutuisi joululomalla karanteeniin.
– Liput Suomeen on jo ostettu. Olen viettänyt elämäni kaikki joulut Suomessa, vaikka olen asunut Oslossa jo vuodesta 2003. Olen todella pettynyt, jos emme pääse lähtemään, Larsen sanoo.
Joululomat ovat nyt Oslossa iso puheenaihe.
– Se jännittää ihmisiä eniten. Viime vuonna rajoitettiin sukulaisten näkeminen jouluna muutamaan henkilöön. Nyt sellaisia rajoituksia ei onneksi ole.
Suomalainen media saa moitteita retkeilytoimittajalta
Norjan uudet rajoitukset nousivat pääotsikoihin myös Suomessa. Ainakin Helsingin Sanomat ja Yle nostivat otsikkoihinsa laskelman, jonka mukaan maassa voisi olla ensi vuoden puolella jopa 300 000 uutta tartuntatapausta joka päivä.
Tämä otsikko tavoitti myös oslolaisen Vartiaisen.
– Kyllä se otsikko 300 000 tartunnasta per päivä vähän nauratti, että kuulostaa vähän järkyttävältä. Tuli mieleen että mistä ne noita numeroita repivät. Mutta sittenhän se oli, että 90 000 – 300 000, että onhan siinä iso haarukka, sanoo Vartiainen.
Retkeilytoimittaja Himarin mukaan kovat numerot uutisoitiin näyttävästi myös Norjassa. Silti norjalaisen median lähestymistapa eroaa suomalaisesta.
– Meillä uutisointi ei ole ehkä niin sensaatiohakuista kuin Suomessa. Täällä pyritään selkeään viestintään ja annetaan ohjeita ja neuvoja. Suomen mediassa olen huomannut usein että nostetaan ongelman kautta ja revitellään sillä. Se on minun mielestäni aina huono, jos lietsotaan epävarmuutta ja paniikkia.
Himarin luottamus suomalaiseen mediaan on korona-aikana heikentynyt.
– Suomalainen media on tehnyt meille karhunpalveluksen. Varsinkin kesällä, kun oli rajoituksia, ja uutisoitiin että saako tänne Norjaan tulla ja millä perusteilla. Aika paljon on ollut harhaanjohtavaa tietoa ja sitten niitä uutisia on korjailtu, että miten tilanne oikeasti on. Itse luotan tässä tapauksessa ainoastaan norjalaiseen uutisointiin.
Myös Katri Larsen on huomannut, että Suomessa koronasta uutisoidaan norjalaismedioita räikeämmin. Hänen mielestään korona on ylipäätään isompi puheenaihe Suomessa.
– Suomessa on alusta asti ollut uutisissa enemmän maailmanlopun meininkiä. Täällä koronasta puhutaan myös yleisesti vähemmän, Larsen sanoo.
Lue myös: