Tänä vuonna Euroopassa on juhlinut pitkää hallitsijakauttaan kaksi kuningatarta, 70 vuotta Britanniaa luotsannut Elisabet II ja Tanskassa 50 vuotta sitten kuningattareksi noussut Margareeta II.
Kumpikin nousi valtaistuimelle vain siksi, ettei heillä ollut veljiä. Kuten muussakin perinnönjaossa, myös kruununperimyksessä asetettiin ennen muinoin etusijalle esikoispoika, ja ylipäätään pojat ohittivat siskonsa.
Joissakin maissa naisesta ei ole voinut tulla monarkkia, vaikka kuninkaalla ei olisi poikia. Esimerkiksi Tanskassa nainen on voinut periä kruunun vasta vuodesta 1953.
Poikien asettamisesta etusijalle kuningashuoneissa alettiin luopua 1980-luvulta lähtien. Niin eivät kuitenkaan ole tehneet vielä likikään kaikki maailman 26 monarkiasta, eivätkä edes kaikki 10 Euroopan monarkiaa.
Lue lisää Elisabetin taipaleesta: Platinakuningatar – Elisabet II saavuttaa sunnuntaina historiallisen merkkipaalun, kun hän on istunut valtaistuimella 70 vuotta
Ensimmäisenä asialla oli Ruotsi
Ruotsista tuli vuonna 1980 ensimmäinen kuningaskunta, joka hyväksyi tasa-arvoisen kruununperimyslain. Lakimuutoksen jälkeen lapset ovat kruununperimysjärjestyksessä ikäjärjestyksessä sukupuolesta riippumatta.
Kun laki tuli voimaan, kuningas Kaarle XVI Kustaan ja kuningatar Silvian vuonna 1979 syntynyt poika Carl Philip menetti kruununprinssin tittelin, ja kruununprinsessaksi nousi hänen isosiskonsa Victoria.
Perässä seurasivat Belgia vuonna 1981, Hollanti vuonna 1983, Tanska vuonna 2009 ja Luxemburg vuonna 2011.
Norjassakin lakia muutettiin vuonna 1990 tasa-arvoiseksi, mutta se ei koske ennen tuota vuotta syntyneitä. Siten kruununperijä on Haakon eikä hänen isosiskonsa Märtha Louise. Haakonin vanhin lapsi on tytär, Ingrid Alexandra.
Kuningatar Elisabet oli hallinnut Britanniaa 61 vuotta ennen kuin maassa luovuttiin poikien suosimisesta. Vuoden 2013 lain mukaan kruunun perii monarkin vanhin lapsi, mutta kolmessa seuraavassa sukupolvessa vanhin lapsi on poika: prinssi Charles, tämän poika William ja tämän poika George.
Liechtensteinissa naisilta kruunu kielletty
Euroopankin 10 kuningashuoneen joukossa on yhä tasa-arvon takapajuloita. Liechtensteinin ruhtinaskunnassa kruununperijäksi kelpaa vain mies.
Espanjassa ja Monacossa tytär voi periä kruunun, mutta veljet ovat hänen edellään perimysjärjestyksessä.
Monacossa tämä on johtanut peräti kummalliseen tilanteeseen. Ruhtinas Albertin ja ruhtinatar Charlenen vanhimmat lapset ovat kaksoset prinssi Jacques ja prinsessa Gabriella. Gabriella on pari minuuttia vanhempi, mutta kruunun perii Jacques.
Liechtensteinilla kumppaneita maailmalla
Vaikka Liechtenstein on kruununperimyksen suhteen Euroopan kummajainen, maailmalta se löytää kaltaisiaan.
Esimerkiksi maailman vanhimmassa monarkiassa Japanissa keisari voi olla vain mies, mikä on aiheuttanut harmaita hiuksia mahdollisten perillisten määrän huvetessa.
Myöskään Lähi-idän ja Persianlahden kuningaskunnissa naista ei huolita valtaistuimelle. Bhutanissa ja Thaimaassa kruununperillinen voi olla nainen, mutta miehillä on etusija.
Tulevissa hallitsijoissa useita naisia
Jos mitään odottamatonta ei satu eikä kuningashuone kaadu, Ruotsi saa paistatella Kaarle Kustaan jälkeen kuningattaren loisteessa kaksi sukupolvea. Ensin nousee hallitsijaksi Victoria ja sen jälkeen tämän esikoinen Estelle.
Euroopan ensisijaisten kruununperillisten joukossa on useita muitakin naisia, kertoo People-lehti.
Espanja on kuningas Felipe VI:n jälkeen saamassa kuningattaren, Leonorin, sillä Felipen ja kuningatar Letizian molemmat lapset ovat tyttöjä.
Norjassa kuningas Harald V:n jälkeen kuninkaaksi nousee kruununprinssi Haakon, mutta hänen kruununperijänsä on tytär Ingrid Alexandra.
Belgian kuningas Philippen kruununperijä on prinsessa Elisabeth.
Hollannin kuninkaan Willem-Alexanderin kolmesta tyttärestä vanhin ja kruununperijä on puolestaan prinsessa Catharina-Amalia.
Lue myös: