Pohjalaismaakunnissa on edelleen vankka usko tyrninviljelyyn, vaikka tyrnin viljelyalat ovat laskeneet. Kymmenen vuotta sitten Suomessa viljeltiin tyrniä 220 hehtaarilla. Nyt ala on tippunut 140 hehtaariin. Viljelyintoa on syönyt se, että lajikkeet eivät ole kestäneet talvea eivätkä koneellista korjuuta.
Viimeisen kahden vuoden aikana viljelijät ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ovat kehittäneet lajikkeita Suomen oloihin sopiviksi, minkä uskotaan nostavan viljelyalat uudelleen kasvuun.
Tyrnikärpänen vaivaa Keski-Euroopassa
Elintarvikealan kehittämisyhtiö Foodparkin toimitusjohtaja Hannu Uusihonko Kauhajoelta uskoo, että Suomen pohjoisista oloista voi kehittyä myös kilpailuvaltti muun Euroopan tuotantoon verrattuna. Keski-Euroopassa ja Baltiassa tyrnikasvustoja kiusaa nimittäin tyrnikärpänen.
– Tyrnikärpänen ei onneksi selviä Suomen talvessa, ja onhan tuossa vielä tuo Suomenlahtikin välissä, Hannu Uusihonko toteaa.
– Suomen pitkät päivät tekevät lisäksi tyrnistä aromikkaita ja kasvin terveysvaikutteiset aineosat kehittyvät täällä parhaiten, Uusihonko tietää.
Lehdetkin käyttöön?
Saattaa olla, että tulevaisuudessa tyrnistä hyödynnetään marjan lisäksi myös lehdet. MTT:n tutkimuksissa lehdistä on löydetty terveysvaikutteisia aineosia.
– Joku viljelijä jo innostui, että pitääkö viljellä enemmän tyrnin lehtiä kuin marjoja, Hannu Uusihonko kertoo.
– Näyttää siltä, että lehdistä olisi eristettävissä monia terveysvaikutteisia aineosia. Etenkin Kauhajoella on fraktio-osaamista. Uskon, että niin alkoholi-, hiilidioksidi- kuin höyryuutoilla tullaan ottamaan tyrninlehdestä irti sellaisia tuotteita, joita voidaan grammaperusteisesti myydä uusien elintarvikkeiden täydennysravinteiksi ja aineosiksi, Hannu Uusihonko selvittää.
– Sieltä varmasti löytyy uutta liiketoimintaa tulevaisuudessa, mutta tutkimukset ovat vasta alkuvaiheessa ja kaupalliset sovellutukset tulevat 4-5 vuoden kuluttua, visioi toimitusjohtaja Hannu Uusihonko Foodparkista. Uusihonko johtaa yritystä, joka toimii parinkymmenen elintarvikealan kehitysyhtiönä Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa.
Pohjalaismaakunnissa viljellään reilut 60 prosenttia koko maan tyrnistä. Tuosta määrästä merkittävä osa on keskittynyt Suupohjaan.