Suomessa on tällä hetkellä vajaat 2 000 thaimaalaista marjanpoimijaa noin 30 yrityksen kutsumana. Pääosin asiat hoituvat kunnolla, mutta yritysten marjapuhelinten hoitajilla riittää kyllä tekemistä. Suomussalmelaisen Kiantama Oy:n kenttäpäällikkö Pirkka Juntunen on ottanut vastaan puheluita neljän vuoden ajan, ja ongelmat ovat tuttuja.
– Pääsääntöisesti koetaan, että poimijat ovat tulleet liian lähelle paikallisten asuntoa tai kesämökkiä marjastamaan. Mikäli kyse on meidän marjastajastamme, ongelmat hoituvat yleensä viidessä minuutissa.
Kiantama on kutsunut Suomeen 460 marjastajaa, joten aamuvarhain liikkeelle lähtee noin 70 autollista poimijoita. Juntusen mukaan nopea ongelmien hoitaminen onnistuu, koska autot ovat numeroituja, ja niihin on merkitty sekä yrityksen nimi että puhelinnumero. Vaikeuksia tulee silloin, kun tiedot puuttuvat.
– Ainut keino auttaa on kehottaa soittajaa ottamaan auton rekisterinumero ylös ja soittaa Trafiin tarkempia tietoja saadakseen. Soittaja on yleensä jo soittaessaan ongelman edessä, joten jos apua ei voi tarjota, kynnys ottaa oikeus omiin käsiin madaltuu. Tiedot ovat siis myös turvallisuutta.
Tarvitaanko marjavalvoja?
– Tunnuksettomat autot kertovat, että sovitut pelisäännöt eivät toimi, jyrähtää Kiantama Oy:n toimitusjohtaja Vernu Vasunta. Säännöt on solmittu Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen jäsenyritysten, työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön kanssa.
– Vaikka aiesopimus on, valvonta puuttuu. Ilmeisesti sanktiot rikkomuksista ovat niin pienet, että kaikki eivät sopimusta viitsi tai halua noudattaa.
Olemme pohtineet, että yritykset voisivat palkata marjavalvojan, joka liikkuisi kentällä sesongin ajan.
Vernu Vasunta
Vasunnan mukaan rangaistusten pitää olla niin kovia, että ne myös vaikuttavat. Vuoden 2014 lopussa solmitussa ja tälle vuodelle vielä tarkennetussa sopimuksessa rikkeiden pitäisi vaikuttaa myönnettävien viisumien määrään. Nykyinen viisumikäytäntö kuitenkin saa Vasunnan luottamuksen ministeriöön horjahtelemaan.
– Vanhoilta ja jo vakiintuneesti toimivilta yrityksiltä on leikattu poimijamääriä ja kentälle tulee koko ajan uusia yrityksiä. Huvittavaa on se, että nämä vanhat yritykset perustavat uusia yrityksiä saadakseen riittävän määrän poimijoita. Tuntuu, että pienempää yritysmäärää olisi helpompi valvoa.
Valvonta olisi kaikkien etu, sanoo Vasunta.
– Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen sisällä olemme pohtineet, että yritykset voisivat palkata marjavalvojan, joka liikkuisi kentällä sesongin ajan.
Marjapuhelimeen tulee kiitostakin
Pirkka Juntunen laskeskelee marjanostokojussaan, että marjapuhelimeen tulee keskimäärin kaksi tai kolme puhelua päivässä.
– Ensin ongelmaa yleensä vähän tuuletetaan, mutta onpa tullut sellaisiakin puheluita, joissa on kiitelty nopeasta ongelman ratkaisusta. Yritän yleensä myös muistuttaa siitä, että jos eivät poimijat metsässä olisi, eipä kotimaista marjaa kauppojen pakastealtaaseen talveksi tulisi.
Soittaja on yleensä jo soittaessaan ongelman edessä, joten jos apua ei voi tarjota, kynnys ottaa oikeus omiin käsiin madaltuu.
Pirkka Juntunen
Ongelmanratkaisu ei Juntusta mietitytä liikaa, vaan mies tulee innolla töihin joka aamu.
– En minä niistä asioista koskaan ole mitään henkilökohtaista ottanut. Sen verran olen oppinut, että kasvatan aina ennen thaipoimijoiden tuloa mustan parran. Heidän lähdettyään ajan parran pois, joten mustapartaisen miehen etsintä on sitten aivan turhaa.