Hyppää pääsisältöön

Sisältöä aiheesta Ylen talous

Ylen talous

Ylen kuvaaja Elämäni biisin kuvauksissa.

Ylen toiminta rahoitetaan verotuotoilla

Yle on julkisen palvelun mediayhtiö, jonka pääomistaja on Suomen valtio, suomalaiset.

Ylen toiminta rahoitetaan yleisradioveron tuotosta maksettavalla määrärahalla. Tämän lisäksi Yle saa tuottoja ohjelmatoiminnasta, palvelujen myynnistä, tila- ja laitevuokrista sekä muista tuotoista.

Ylen saama rahoitus tarkistetaan vuosittain. Tarkistuksen perusteena on lakiin perustuva indeksikorotus, jonka tarkoitus on kattaa yleinen palkka- ja kustannustason nousu. Korotus lasketaan elinkustannus- ja ansiotasoindeksistä.

Suomen eduskunta päättää laista yleisradioverosta, joka määrittää Yle-veron suuruuden ja sen, kuka veroa maksaa. Yle ei päätä verosta tai sen määrästä.

Yle-veroa maksavat 18 vuotta täyttäneet henkilöt sekä yhteisöt, jotka harjoittavat Suomessa liike- tai ammattitoimintaa tai maataloutta.

  • Yksityishenkilöiden yleisradiovero muuttui 1.1.2025. Yle-veron määrä vuodessa on 2,5 prosenttia ansio- ja pääomatulojen yhteismäärästä, joka ylittää 15 150 euroa. Alle 15 150 euroa vuodessa ansaitsevat on vapautettu maksusta. Henkilöä kohden vero on enintään 160 euroa vuodessa.

  • Yhteisön Yle-veron määrä perustuu verotettavaan tuloon. Jos verotettava tulo on alle 50 000 euroa, Yle-veroa ei peritä. Jos verovuoden verotettava tulo on vähintään 50 000 euroa, on yleisradioveroa suoritettava 140 euroa + 0,35 prosenttia tulorajan ylittävältä osalta siten, että Yle-veron määrä on enintään 3 000 euroa vuodessa.

Valtio kerää Yle-veron osana verotusta, ja Ylelle maksettava määräraha vahvistetaan eduskunnan budjettikäsittelyn yhteydessä vuosittain. Valtiovarainministeriö siirtää eduskunnan päättämää määrärahaa vastaavan summan Liikenne- ja viestintäviraston hallinnoimaan valtion televisio- ja radiorahastoon, josta määräraha maksetaan Ylelle.

Miten verotuotot käytetään?

Käytämme verovaroista saadun rahoituksen vastuullisesti ja harkitusti Ylen lakisääteisen tehtävän täyttämiseksi.

Yle noudattaa julkisia hankintoja koskevaa hankintalakia. Hankintalaki ei koske ohjelmatoiminnan palveluhankintoja, kuten ohjelmamateriaalin ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa koskevia hankintoja. Ohjelmatoiminnan hankintasopimukset sisältävät sopimuskumppanien liikesalaisuuksia, jonka vuoksi niiden yksityiskohtia ei kerrota julkisuuteen. Liikesalaisuus on määritelty laissa liikesalaisuudesta.

Ylen hankinnoissa sovelletaan yhtiön vastuullisuusperiaatteita, ja edellytämme myös kumppaneiltamme vastuullista toimintaa. Esimerkiksi kotimaisissa sisältöhankinnoissa sopimuskumppanimme sitoutuvat luovan alan vastuullisuusmalliin ja yhteistyökumppanin eettiseen toimintaohjeeseen.

Vain vastuullisesti toimiva Yle on luottamuksen arvoinen.

Ylen avainlukuja 2025

Ylen vuoden 2025 tilikauden tulos oli budjetoitua parempi. Parlamentaarisen Yle-työryhmän vuonna 2024 tekemät Ylen rahoitusta koskevat linjaukset käynnistivät Ylessä usealle vuodelle kohdistuvan muutos- ja säästöohjelman, jolla pyritään sopeuttamaan toimintaa siten, että talous pysyy tasapainossa tulevina vuosina nettorahoituksen vähenemisestä huolimatta.

  • Vuonna 2025 kaikki Ylen tuotot olivat 548,2 miljoonaa euroa. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,4 prosenttia.
  • Vuonna 2025 Ylen kaikki kulut olivat 528,9 miljoonaa euroa.
  • Vuonna 2025 tilikauden tulos oli 19,3 miljoonaa euroa.
  • Vuonna 2025 Yle käytti sisältöjen ja ohjelmatoiminnan palvelujen ostoihin 98,7 miljoonaa euroa. Ostoja olivat esimerkiksi kotimaiset esitysoikeudet, tekijänoikeuskorvaukset ja musiikin esityskorvaukset.

Vuonna 2025 Yle maksoi arvonlisäveroa valtiolle 10 %:n verokannan mukaisesti saamastaan määrärahasta. Vuoden 2026 alusta Yle maksaa määrärahastaan arvonlisäveroa 13,5 prosentin verokannan mukaisesti.

Ylen tilikauden tulos vaihtelee vuosittain. Tämä johtuu esimerkiksi merkittävistä urheilun arvokilpailuista, joiden oikeuksia Yle hankkii kaikkien suomalaisten katsottavaksi. Yle hoitaa talouttaan siten, että vuosittaiset tulosvaihtelut kattavat toisensa ja pitkällä aikajänteellä yhtiön talous säilyy vakaana.

  • Vuonna 2025 Ylen kaikki kulut olivat 528,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kaikki Ylen tuotot olivat 548,2 miljoonaa euroa. Yle-veroon pohjautuvan määrärahan osuus tuotoista oli 98,4 prosenttia.
  • Yle käytti henkilöstökuluihin 262,1 miljoonaa euroa eli 49,5 prosenttia kuluista. Henkilöstökulut sisältävät palkat, palkkiot, eläkekulut ja muut henkilöstösivukulut, kuten sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksut. 2702 vakituisesta yleläisestä 86 prosenttia työskentelee suoraan sisältöihin liittyvissä tehtävissä.
  • Yle käytti esitysoikeuksiin 68 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia kuluista. Esitysoikeudet sisältävät kotimaisen ja ulkomaisen ohjelmahankinnan sekä urheiluoikeudet.
  • Yle käytti käyttöomaisuuspoistoihin 21,2 miljoonaa euroa eli 4,0 prosenttia kuluista. Käyttöomaisuuspoistot sisältävät ICT- ja tuotantotekniikka, rakennukset ja muut käyttöomaisuuspoistot.
  • Yle käytti ohjelmatoiminnan kuluihin 58 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia kuluista. Ohjelmatoiminnan kulut sisältävät musiikin ja muut esityskorvaukset, ohjelmatoiminnan tuotantopalvelut ja muut palvelut ja tarvikkeet.
  • Yle käytti jakelukuluihin 28,4 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia kuluista. Jakelukulut sisältävät tv-, radio- ja laajakaistajakelun, satelliitti- ja muu jakelun.
  • Yle käytti teknologiakuluihin 41,9 miljoonaa euroa eli 7,9 prosenttia kuluista. Teknologiakulut sisältävät teknologiakonsultoinnin, ohjelmistot ja ylläpidon, teknologiapalveluostot ja tietoliikennekulut.
  • Yle käytti vuokriin ja kiinteistökuluihin 23,6 miljoonaa euroa eli 4,5 prosenttia kuluista. Vuokrat ja kiinteistökulut sisältävät maa- ja tilavuokrat, lämmitys, sähkö, jäähdytys, vesi, muut vuokra- ja kiinteistökulut.
  • Yle käytti muihin kuluihin 26,9 miljoonaa euroa eli 4,9 prosenttia kuluista. Muut kulut sisältävät matkakulut, asiantuntijat, konsultointi, tutkimukset, vapaaehtoiset henkilöstökulut, toimistokulut, pienlaitehankinnat, edustus- ja kokouskulut ja muut kulut.
  • Rahoitustuotot ja -kulut olivat +0,2 miljoonaa euroa vuonna 2025.
  • Lähde: Ylen tilinpäätös 2025

Yle on merkittävä suomalaisen luovan alan rahoittaja

Yle tuottaa arvoa ihmisille ja suomalaiselle yhteiskunnalle toimimalla merkittävänä kotimaisen kulttuurialan rahoittajana. Yhteistyön kautta tuotamme arvoa paitsi koko mediatoimialalle, myös laajalle kumppaniverkostollemme.

Yle osti sisältöjä ja ohjelmatoiminnan palveluja 98,7 miljoonalla eurolla vuonna 2025

  • Yle käytti kotimaisiin esitysoikeuksiin 42,0 miljoonaa euroa, muun muassa suomalaiseen draamaan, dokumentteihin ja asiasisältöihin.

  • Tekijänoikeuskorvauksiin Yle käytti 11,7 miljoonaa euroa.

  • Musiikin esityskorvauksiin Teostolle ja Gramexille Yle käytti 25,1 miljoonaa euroa. Yle on Suomen suurin yksittäinen Teosto-korvausten maksaja.

  • Ohjelmatoiminnan muihin palveluihin, kuten tuotanto- ja dubbauspalveluihin sekä haastattelu-, asiantuntija- ja avustajakorvauksiin, Yle käytti 19,9 miljoonaa euroa.

  • Yli puolet kaikista kotimaisista pitkistä elokuvista valmistuu Ylen rahoituksen turvin.

  • Vuonna 2025 Yle rahoitti seitsemän pitkää kotimaista fiktioelokuvaa, 12 kotimaista pitkää dokumenttielokuvaa ja 14 kotimaista lyhytelokuvaa. Yle rahoitti myös kansainvälisiä vähemmistötuotantoja (pitkiä ulkomaisia elokuvia, joissa on suomalainen osatuottaja). Yle rahoitti kuusi kansainvälistä pitkää fiktiotuotantoa ja kymmenen dokumenttituotantoa.

  • Yle tarjosi töitä 2 872 luovan alan freelancerille ohjelmantekijöistä käsikirjoittajiin, näyttelijöihin ja muusikoihin. Yhtiö maksoi palkkioita freelancereille noin 9,3 miljoonaa euroa.

Ylen verojalanjälki kohdistuu kokonaisuudessaan Suomeen. Vuonna 2025 verojalanjälkemme oli yhteensä 124,9 miljoonaa euroa ja se muodostui muun muassa ennakkopidätyksistä, henkilöstöön liittyvistä lakisääteisistä maksuista, kuten sairaus-, tapaturma- ja työttömyysvakuutusmaksuista, arvonlisäverosta sekä kiinteistö- ja muista veroista.

    Henkilöstökulut

    Ylen budjetista 49,5 prosenttia eli noin 262,1 miljoona euroa oli henkilöstökuluja vuonna 2025

    • Maksoimme palkkoja 188,0 miljoonaa euroa. Ylessä työskenteli vakituisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa 2702 henkilöä.

    • Palkkioita maksoimme 8,2 miljoonaa euroa. Kaikissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia keskimäärin yhteensä 3063 henkilötyövuotta. Yle työllistää oman henkilöstön lisäksi osaajia kymmeniltä eri aloilta – ohjelmantekijöistä muusikoihin, säveltäjiin, käsikirjoittajiin, näyttelijöihin ja tuotantotekniikan ammattilaisiin.

    • Eläkekulut olivat 59,3 miljoonaa euroa. Ylen vakituisten kuukausipalkkaisten työntekijöiden eläke-etuuksia hoitaa Yleisradion eläkesäätiö.

    • Yhtiön muut henkilösivukulut olivat 6,6 miljoonaa euroa. Summa sisältää muun muassa sosiaaliturvamaksuja ja työttömyysvakuutusmaksuja.

    • Ylen ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimuksella työskentelevien säännöllisen työajan ansio oli keskimäärin 4 514 €/kk (12/2025). Ohjelmatyöntekijöiden tes-alueella työskentelee 71 prosenttia vakituisesta henkilöstöstä. Ylen palkkaus on muiden kotimaisten mediatalojen tasolla (Journalistiliiton työmarkkinatutkimus, 2022).

      Tutki Ylen taloutta

      Kuvion +-ikoneita klikkaamalla saat avattua lisää tietoa osiosta.

          • Palkat 188,0 miljoonaa euroa

            Vuoden lopussa Ylessä työskenteli vakituisessa kuukausipalkkaisessa työsuhteessa 2702 henkilöä

            Vakituisten työsuhteiden määrä jakautuu naisten ja miesten kesken 50–50

            Henkilöstökulujen osuus kaikista kuluista oli 49,5 prosenttia

          • Palkkiot 8,2 miljoonaa euroa

            Yle työllistää oman henkilöstön lisäksi osaajia kymmeniltä eri aloilta – ohjelmantekijöistä muusikoihin, säveltäjiin, käsikirjoittajiin, näyttelijöihin ja tuotantotekniikan ammattilaisiin

            Kaikissa työsuhteissa kertyi henkilötyövuosia keskimäärin yhteensä 3063 henkilötyövuotta

          • Eläkekulut 59,3 miljoonaa euroa

            Ylen vakituisten kuukausipalkkaisten työntekijöiden eläke-etuuksia hoitaa Yleisradion eläkesäätiö

          • Muut henkilösivukulut 6,6 miljoonaa euroa

            Sosiaaliturvamaksut, työttömyysvakuutusmaksut, ym.

          • Kotimaiset 42,0 miljoonaa euroa

            Kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä Yle hankkii etupäässä draamaa, viihdettä, dokumentteja ja asiasisältöjä

          • Ulkomaiset ja urheilu 26,0 miljoonaa euroa

            Kansainväliset ohjelmahankinnat käsittävät etupäässä draamaa, dokumentteja ja lasten sisältöjä

            Yle tarjosi laajan kattauksen kansainvälistä huippu-urheilua ja kotimaisia talvi- ja kesälajeja televisiossa, radiossa ja verkkopalveluissaan

            Yle tuo urheilutarjonnassaan esille myös harrastajamääriltään pienempiä lajeja ja edistää niiden näkyvyyttä

          • ICT- ja tuotantotekniikka 14,6 miljoonaa euroa

            Ohjelmistolisenssit, ICT- ja tuotantotekniikka

          • Rakennukset ja rakennelmat 4,7 miljoonaa euroa

            Rakennukset koostuvat pääasiassa Pasilan toimitiloista

          • Musiikin esityskorvaukset 25,1 miljoonaa euroa

            Musiikin esitys- ja tekijänoikeuskorvaukset

            Korvaukset musiikin tekijöitä sekä äänilevytuottajia ja esiintyviä taiteilijoita edustaville yhteisvalvontajärjestöille

          • Muut esityskorvaukset 11,7 miljoonaa euroa

            Muut esitys- ja tekijänoikeuskorvaukset

            Esitysoikeusmaksuja, uusintakorvauksia sekä muita ohjelmiin liittyviä oikeusmaksuja

          • Ohjelmatoiminnan tuotantopalvelut 13,4 miljoonaa euroa

            Mm. kuvaus, leikkaus, grafiikka, järjestely, lavastus

          • Ohjelmatoiminnan muut palvelut 6,5 miljoonaa euroa

            Mm. käännös- ja dubbauspalvelut sekä haastattelu-, asiantuntija- ja avustajakorvaukset

          • Ohjelmatoiminnan tarvikkeet 1,3 miljoonaa euroa

            Mm. rekvisiittatarvikkeet, lavastustarvikkeet, puvuston tarvikkeet

          • Radiojakelu

            Ylen radiokanavia kuunneltiin päivässä keskimäärin 1 tunti ja 3 minuuttia

            Kuunnelluin kanava oli yhä Yle Radio Suomi

          • TV-jakelu

            Ylen kanavien yhteenlaskettu osuus tv-kanavien katselusta oli koko väestössä 40,3 prosenttia

            Suomalaisten katselu on edelleen siirtymässä perinteisiltä televisiokanavilta digitaalisten palveluiden käyttöön

          • Laajakaistajakelu

            Kaikki radio- ja tv-kanavat saatavilla suoratoistona Yle Areenassa

            Syksyllä 2025 lapset saivat omat profiilinsa käyttöön Yle Areenan mobiilisovelluksissa

            Yle Areenassa suomalaisia kiinnostivat muun muassa urheilu ja kotimainen fiktio

          • Teknologiapalveluostot 11,7 miljoonaa euroa

            Mediatuotannon siirtyminen IP-, ohjelmisto- ja pilvipohjaiseen teknologia-arkkitehtuuriin on kiihtynyt. Tämä näkyy myös Ylen teknologian uudistamisessa

          • Ohjelmistot ja ylläpito 14,7 miljoonaa euroa

            Ohjelmistolisenssit, ylläpito- ja tukimaksut, pilvipalvelumaksut

          • Teknologiakonsultointi 12,8 miljoonaa euroa

            Teknologia-asiantuntijatyö ja teknologiakonsultointi

          • Tietoliikennekulut 2,6 miljoonaa euroa

            Mobiilikulut ja muut tietoliikennemaksut

          • Maa- ja tilavuokrat 9,4 miljoonaa euroa

            Aluetoimituksia eri puolilla Suomea

            Maavuokrat pääosin Pasilassa

          • Muut vuokrat 2,7 miljoonaa euroa

            Mm. autojen leasing-vuokrat, ohjelmatuotantopaikkojen ja ohjelmatarvikkeiden vuokrat

          • LVIS-kulut 3,1 miljoonaa euroa

            Lämmitys, sähkö, jäähdytys, vesi

          • Muut kiinteistökulut 8,4 miljoonaa euroa

            Mm. siivous ja puhtaanapito, jätehuolto, vartiointi ja turvallisuus, kiinteistönhoitopalvelut, kiinteistöjen korjaukset ja huollot, kiinteistövero

          • Matkakulut 5,9 miljoonaa euroa

            Kotimaan ja ulkomaan matkalukut

          • Edustus- ja kokouskulut 1,0 miljoonaa euroa

            Tarjoilut ym. Edustuskulut olivat 0,2 M€

          • Vapaaehtoiset henkilöstökulut 5,8 miljoonaa euroa

            Työterveyshuolto, henkilöstöruokailu, koulutus, ym. Koulutuskulut olivat 0,6 M€

          • Toimistokulut ja pienlaitehankinnat 2,7 miljoonaa euroa

            Mm. puhelimet ja monitorit

          • Asiantuntijat, konsultointi, tutkimukset miljoonaa 4,9 euroa

            Asiakkuustutkimukset, tilintarkastus, juridiset palvelut, rekrytointipalvelut, ym.

          • Muut ulkopuoliset palvelut 1,9 miljoonaa euroa

            Laitteiden asennus ja kunnossapito, kuljetukset, muuttopalvelut, ym.

          • Muut sekalaiset kulut 3,7 miljoonaa euroa

            Vakuutukset, markkinointikulut, pankkikulut, ym.