tavanomainen

Finnish

Etymology

tavan (“of a habit, of a convention”) +‎ omainen (“alike”)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈtɑʋɑnˌomɑi̯nen/, [ˈt̪ɑ̝ʋɑ̝nˌo̞mɑ̝i̯ne̞n]
• Rhymes: -omɑinen
• Hyphenation^(key): tavan‧omai‧nen

Adjective

tavanomainen (comparative tavanomaisempi, superlative tavanomaisin)

1. conventional (pertaining to a convention)
2. commonplace, ordinary, conventional (having no remarkable characteristics)
3. ordinary, mundane (not new)
4. habitual (regular or usual)
5. habitual (recurring)

Declension

Inflection of tavanomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		tavanomainen	tavanomaiset
genitive		tavanomaisen	tavanomaisten tavanomaisien
partitive		tavanomaista	tavanomaisia
illative		tavanomaiseen	tavanomaisiin
		singular	plural
nominative		tavanomainen	tavanomaiset
accusative	nom.	tavanomainen	tavanomaiset
	gen.	tavanomaisen
genitive		tavanomaisen	tavanomaisten tavanomaisien
partitive		tavanomaista	tavanomaisia
inessive		tavanomaisessa	tavanomaisissa
elative		tavanomaisesta	tavanomaisista
illative		tavanomaiseen	tavanomaisiin
adessive		tavanomaisella	tavanomaisilla
ablative		tavanomaiselta	tavanomaisilta
allative		tavanomaiselle	tavanomaisille
essive		tavanomaisena	tavanomaisina
translative		tavanomaiseksi	tavanomaisiksi
abessive		tavanomaisetta	tavanomaisitta
instructive		—	tavanomaisin
comitative		—	tavanomaisine

Possessive forms of tavanomainen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative tavanomaiseni tavanomaiseni accusative nom. tavanomaiseni tavanomaiseni gen. tavanomaiseni genitive tavanomaiseni tavanomaisteni tavanomaisieni partitive tavanomaistani tavanomaisiani inessive tavanomaisessani tavanomaisissani elative tavanomaisestani tavanomaisistani illative tavanomaiseeni tavanomaisiini adessive tavanomaisellani tavanomaisillani ablative tavanomaiseltani tavanomaisiltani allative tavanomaiselleni tavanomaisilleni essive tavanomaisenani tavanomaisinani translative tavanomaisekseni tavanomaisikseni abessive tavanomaisettani tavanomaisittani instructive — — comitative — tavanomaisineni second-person singular possessor singular plural nominative tavanomaisesi tavanomaisesi accusative nom. tavanomaisesi tavanomaisesi gen. tavanomaisesi genitive tavanomaisesi tavanomaistesi tavanomaisiesi partitive tavanomaistasi tavanomaisiasi inessive tavanomaisessasi tavanomaisissasi elative tavanomaisestasi tavanomaisistasi illative tavanomaiseesi tavanomaisiisi adessive tavanomaisellasi tavanomaisillasi ablative tavanomaiseltasi tavanomaisiltasi allative tavanomaisellesi tavanomaisillesi essive tavanomaisenasi tavanomaisinasi translative tavanomaiseksesi tavanomaisiksesi abessive tavanomaisettasi tavanomaisittasi instructive — — comitative — tavanomaisinesi first-person plural possessor singular plural nominative tavanomaisemme tavanomaisemme accusative nom. tavanomaisemme tavanomaisemme gen. tavanomaisemme genitive tavanomaisemme tavanomaistemme tavanomaisiemme partitive tavanomaistamme tavanomaisiamme inessive tavanomaisessamme tavanomaisissamme elative tavanomaisestamme tavanomaisistamme illative tavanomaiseemme tavanomaisiimme adessive tavanomaisellamme tavanomaisillamme ablative tavanomaiseltamme tavanomaisiltamme allative tavanomaisellemme tavanomaisillemme essive tavanomaisenamme tavanomaisinamme translative tavanomaiseksemme tavanomaisiksemme abessive tavanomaisettamme tavanomaisittamme instructive — — comitative — tavanomaisinemme second-person plural possessor singular plural nominative tavanomaisenne tavanomaisenne accusative nom. tavanomaisenne tavanomaisenne gen. tavanomaisenne genitive tavanomaisenne tavanomaistenne tavanomaisienne partitive tavanomaistanne tavanomaisianne inessive tavanomaisessanne tavanomaisissanne elative tavanomaisestanne tavanomaisistanne illative tavanomaiseenne tavanomaisiinne adessive tavanomaisellanne tavanomaisillanne ablative tavanomaiseltanne tavanomaisiltanne allative tavanomaisellenne tavanomaisillenne essive tavanomaisenanne tavanomaisinanne translative tavanomaiseksenne tavanomaisiksenne abessive tavanomaisettanne tavanomaisittanne instructive — — comitative — tavanomaisinenne third-person possessor singular plural nominative tavanomaisensa tavanomaisensa accusative nom. tavanomaisensa tavanomaisensa gen. tavanomaisensa genitive tavanomaisensa tavanomaistensa tavanomaisiensa partitive tavanomaistaan tavanomaistansa tavanomaisiaan tavanomaisiansa inessive tavanomaisessaan tavanomaisessansa tavanomaisissaan tavanomaisissansa elative tavanomaisestaan tavanomaisestansa tavanomaisistaan tavanomaisistansa illative tavanomaiseensa tavanomaisiinsa adessive tavanomaisellaan tavanomaisellansa tavanomaisillaan tavanomaisillansa ablative tavanomaiseltaan tavanomaiseltansa tavanomaisiltaan tavanomaisiltansa allative tavanomaiselleen tavanomaisellensa tavanomaisilleen tavanomaisillensa essive tavanomaisenaan tavanomaisenansa tavanomaisinaan tavanomaisinansa translative tavanomaisekseen tavanomaiseksensa tavanomaisikseen tavanomaisiksensa abessive tavanomaisettaan tavanomaisettansa tavanomaisittaan tavanomaisittansa instructive — — comitative — tavanomaisineen tavanomaisinensa

Synonyms

• (pertaining to a convention): konventionaalinen
• (commonplace): tavallinen

Antonyms

• tavaton
• epätavallinen

Derived terms

• tavanomaisesti
• tavanomaisuus

 

compounds

• epätavanomainen

 

Further reading

• “tavanomainen”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03