Siirry sisältöön

iskelmä

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Iskelmä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

iskelmä (10)[1]

  1. (musiikki) Euroopassa suosittua aikuiseen makuun tehtyä kevyttä laulelma- ja tanssimusiikkia
  2. hitti, hittikappale

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈiskelmæ/
  • tavutus: is‧kel‧mä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iskelmä iskelmät
genetiivi iskelmän iskelmien
(iskelmäin)
partitiivi iskelmää iskelmiä
akkusatiivi iskelmä;
iskelmän
iskelmät
sisäpaikallissijat
inessiivi iskelmässä iskelmissä
elatiivi iskelmästä iskelmistä
illatiivi iskelmään iskelmiin
ulkopaikallissijat
adessiivi iskelmällä iskelmillä
ablatiivi iskelmältä iskelmiltä
allatiivi iskelmälle iskelmille
muut sijamuodot
essiivi iskelmänä iskelminä
translatiivi iskelmäksi iskelmiksi
abessiivi iskelmättä iskelmittä
instruktiivi iskelmin
komitatiivi iskelmine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo iskelmä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

käännös saksan kielen sanasta Schlager, joka on johdettu verbistä schlagen ('lyödä', 'iskeä')[2]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

iskelmälaulaja, iskelmälyriikka, iskelmämusiikki, iskelmäsovitus, iskelmäteksti, menestysiskelmä, muoti-iskelmä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • iskelmä Kielitoimiston sanakirjassa
  • iskelmä Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10
  2. Aapala, Kirsti: Kuka keksi iskelmän? Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä. Kotimaisten kielten keskus.