Siirry sisältöön

kitua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kitua (52-F) (taivutus[luo])

  1. kärsiä (pitkään) kivuista; olla tuskissaan, henkihievereissä
  2. elää tai olla puutteessa, huonoissa oloissa tms.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkit̪uɑˣ/
  • tavutus: ki‧tu‧a

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kitua Kielitoimiston sanakirjassa