viina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viina (9)
- tislaamalla valmistettu, juotavaksi laimennettu vahva alkoholijuoma
- Viinat voivat olla maustettuja tai maustamattomia.
- Viina on viisasten juomaa.
- (arkikieltä) mikä tahansa alkoholijuoma
- En halua tavata häntä juovuksissa, joten hän lupasi olla ottamatta viinaa ennen tänne tuloa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋiːnɑ/, [ˈʋiːnɑ̝]
- tavutus: vii‧na
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | viina | viinat |
| genetiivi | viinan | viinojen (viinain) |
| partitiivi | viinaa | viinoja |
| akkusatiivi | viina; viinan |
viinat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | viinassa | viinoissa |
| elatiivi | viinasta | viinoista |
| illatiivi | viinaan | viinoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | viinalla | viinoilla |
| ablatiivi | viinalta | viinoilta |
| allatiivi | viinalle | viinoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | viinana | viinoina |
| translatiivi | viinaksi | viinoiksi |
| abessiivi | viinatta | viinoitta |
| instruktiivi | – | viinoin |
| komitatiivi | – | viinoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | viina- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Kantaskandinaavin *wīna < latinan sanasta vinum ’viini’. Vastineita lähikielissä: inkeroisen, karjalan ja vatjan viina, vepsän ja viron viin. Vanhassa kirjakielessä sana merkitsi ’viiniä’.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]hedelmäviina, jaloviina, katajanmarjaviina, liekkiviina, limuviina, luumuviina, omenaviina, paloviina, perunaviina, pomeranssiviina, riisiviina, rommiviina, tikkuviina, tähkäviina, viinabasso, viinahöyry, viinakauppa, viinalesti, viinamaito, viinamäki, viinanhimo, viinanjuonti, viinankeitto, viinanmyynti, viinanpoltto, viinanvalmistus, viinapannu, viinapikari, viinapullo, viinapää, viinaryyppy, viinatehdas, viinatrokari, viljaviina, väkiviina
Idiomit
[muokkaa]- olla viinassa / viinoissaan – olla juovuksissa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- viina Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkelit 1185, 5122 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]viina
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta viin
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta viin (kolmas kestoaste)
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 157, 159. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.