Belgorodin alue
| Belgorodin alue Белгоро́дская о́бласть |
|
|---|---|
Korenjoki Belgorodin alueella |
|
Lippu |
Vaakuna |
Alueen sijainti Venäjällä |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Federaatiopiiri | Keskinen |
| Piiritasoisia kaupunkeja | 6 |
| Piirejä | 22 |
| Perustettu | 6. tammikuuta 1954 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Belgorod |
| – kuvernööri | Vjatšeslav Gladkov |
| Pinta-ala | 27 100 km² |
| Väkiluku (2010) | 1 532 526[1] |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | RU-BEL |
| Belgorodin alueen internetsivut | |
|
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)
|
|
Belgorodin alue (ven. Белгоро́дская о́бласть, Belgorodskaja oblast) on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgorodin alue rajoittuu etelässä ja lännessä Ukrainaan (Sumyn, Harkovan ja Luhanskin alueet), pohjoisessa Kurskin alueeseen ja idässä Voronežin alueeseen. Belgogradin sijaitsee Keski-Venäjän ylängön lounaisosassa. Alueen merkittävimmät joet ovat alueen länsiosasta alkunsa saava Donets ja Oskol.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisessa maailmansodassa Belgorodin alue oli Saksan miehittämä vuosina 1941–1943.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueen asukasluku on 1 532 526 henkeä (vuonna 2010).[1] Kaupunkiväestön osuus oli paria vuotta aiemmin 66,6 %.[2] Suurimmat kaupungit ovat Belgorod (356 426 as.), Staryi Oskol (221 163 as.) ja Gubkin (88 562 as.).[1]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan asukkaista 92,9 % on venäläisiä ja 3,8 % ukrainalaisia.[3]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgorodin alue on yksi Venäjän federaation jäsenistä eli subjekteista. Sen pääkaupunki on Belgorod. Aluehallinnon johdossa on kuvernööri ja alueduuma. Paikallista itsehallintoa varten alue on jaettu 6 kaupunkipiirikuntaan ja 21 piiriin.
Kaupunkipiirikunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aleksejevkan piiri (ven. Алексеевский район, Aleksejevski raion),
- Belgorodin piiri (ven. Белгородский район, Belgorodski raion),
- Borisovkan piiri (ven. Борисовский район, Borisovski raion),
- Graivoronin piiri (ven. Грайворонский район, Graivoronski raion),
- Gubkinin piiri (ven. Губкинский район, Gubkinski raion),
- Ivnjan piiri (ven. Ивнянский район, Ivnjaski raion),
- Jakovlevon piiri (ven. Яковлевский район, Jakovlevski raion),
- Korotšan piiri (ven. Корочанский район, Korotšanski raion),
- Krasnaja Jarugan piiri (ven. Краснояружский район, Krasnojaružski raion),
- Krasnogvardeiskin piiri (ven. Красногвардейский район, Krasnogvardeiski raion),
- Krasnojen piiri (ven. Красненский район, Krasnenski raion),
- Novyi Oskolin piiri (ven. Новооскольский район, Novooskolski raion),
- Prohorovkan piiri (ven. Прохоровский район, Prohorovski raion),
- Rakitnojen piiri (ven. Ракитянский район, Rakitjanski raion),
- Rovenkin piiri (ven. Ровеньский район, Rovenski raion),
- Staryi Oskolin piiri (ven. Старооскольский район, Starooskolski raion),
- Šebekinon piiri (ven. Шебекинский район, Šebekinski raion),
- Tšernjankan piiri (ven. Чернянский район, Tšernjanski raion),
- Valuikin piiri (ven. Валуйский район, Valuiski raion),
- Veidelevkan piiri (ven. Вейделевский район, Veidelevski raion) ja
- Volokonovkan piiri (ven. Волоконовский район, Volokonovski raion).
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belgorodin alueen bruttokansantuote oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 397 069,9 miljoonaa ruplaa eli 1,06 % Venäjän federaation BKT:stä.[4] Jokaista alueen asukasta kohti BKT:tä kertyi vuodessa 259,1 tuhatta ruplaa eli noin 6 347 euroa.[1][5] Tämä oli lähellä (99 %) Venäjän keskiarvotasoa.
Belgorodin alueella on kaivos-, koneenrakennus-, metalli-, kemian-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Kaivosteollisuus tuottaa pääasiassa rautamalmia. Maanviljely tuottaa viljaa, sokerijuurikasta, auringonkukan siemeniä ja eteerisiä öljykasveja. Lisäksi on karjataloutta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Otsenka tšislennosti postojannogo naselenija subjektov Rossijskoi Federatsii gks.ru. Arkistoitu 17.12.2008. Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.3. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii. (xls) perepis2002.ru. Arkistoitu 10.10.2008. Viitattu 21.1.2009. (venäjäksi)
- ↑ Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 24.3.2013. (venäjäksi)
- ↑ Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 24.3.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Belgorodin alue Wikimedia Commonsissa
Hallinnollinen keskus: Moskova | ||
| Tasavallat | ||
|---|---|---|
| Aluepiirit | ||
| Alueet |
| |
| Liittovaltiokaupungit | ||
| Autonominen alue | ||
| Autonomiset piirikunnat | ||
| Lisää aiheesta | ||