Eadie–Hofstee-yhtälö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Eadie–Hofstee-yhtälö on entsyymikinetiikassa käytetty yhtälö, jota voidaan pitää Michaelis–Menten-yhtälön linearisoituna muotona. Yhtälön ovat kehittäneet G. S. Eadie ja B. H. J. Hofstee. Eadie–Hofstee-yhtälöä käytetään määrittämään entsyymikatalysoidun reaktion Michaelis-vakion KM ja reaktion maksiminopeuden vmax-arvoa kokeellisesti.[1][2][3][4][5]

Eadie–Hofstee-yhtälö voidaan johtaa Michaelis–Menten-yhtälöstä, joka on muotoa

, tässä v on entsyymikatalysoidun reaktion nopeus, Vmax on teoreettinen maksiminopeus reaktiolle, [S] on substraatin konsentraatio ja Km on Michaelis-vakio

Yhtälö käännetään, jolloin se saadaan muotoon

, tämä kerrotaan termillä Vmax, jolloin yhtälö tulee muotoon
, tämä kerrotaan termillä v, jolloin saadaan
, ja tästä saadaan nopeudelle v Eadie–Hofstee-yhtälö, joka on muotoa

Kun v/S esitetään v:n funktiona, saadaan suora, jonka kulmakerroin on Michaelis-vakion vastaluku ja oordinaatan leikkauskohta on Vmax. Eadie–Hofstee-yhtälö yhtälön etuna toiseen yleisesti käytettyyn entsyymikinettikan linearisointimalliin Lineweaver–Burk-yhtälöön verrattuna on, se että mittauspisteet tyypillisesti osuvat tasaisemmille välelille, eikä kuvaaja ole kaksoiskäänteiskuvaaja. Tällöin tulokset eivät ole yhtä herkkiä mittausvirheille, kuin käytettäessä linearisointimallina Lineweaver–Burk-yhtälö. Eadie–Hofstee-yhtälön käytön huonona puolena on se, että akselit eivät ole riippumattomia toisistaan vaan molemmissa on reaktionopeus v. Tämän vuoksi usein linearisointimallina käytetään Hanes–Woolf-yhtälöä tai tioetokoneilla laskettaessa epälineaarisia malleja.[1][2][4][5]

  1. a b Esa Aittomäki, Tero Eerikäinen, Matti Leisola, Heikki Ojamo, Ilari Suominen & Niklas von Weymarn: Bioprosessitekniikka, s. 262. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26995-6
  2. a b Thomas Scott,Eric Ian Mercer: Concise encyclopedia biochemistry and molecular biology, s. 346–347. Walter de Gruyter, 1997. ISBN 978-3110145359 (englanniksi)
  3. Keith Wilson,John M. Walker: Principles and Techniques of Practical Biochemistry, s. 363. Cambridge University Press, 2000. ISBN 9780521731676 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2016). (englanniksi)
  4. a b Robert Alan Lewis: Lewis' dictionary of toxicology, s. 433. CRC Press, 1998. ISBN 978-1566702232 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2016). (englanniksi)
  5. a b Daniel L. Purich: Enzyme Kinetics, s. 291. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-12-380924-7 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 31.10.2016). (englanniksi)