Kaulushaukkanen
| Kaulushaukkanen | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Jalohaukkalinnut Falconiformes |
| Heimo: | Jalohaukat Falconidae |
| Suku: | Amerikanhaukkaset Micrastur |
| Laji: | semitorquatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Micrastur semitorquatus |
|
| Alalajit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
Kaulushaukkanen (Micrastur semitorquatus) on Väli- ja Etelä-Amerikassa tavattava jalohaukkoihin kuuluva lintulaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pituudeltaan kaulushaukkanen on 51–59 cm pitkä ja naaras on koirasta kookkaampi. Yleisväritykseltään lintu on tumma ja sen selkä on musta tai tummanruskea. Pää on tumma ja niskassa kulkee vaaleampi kaulus. Rinnan ja vatsan värityksessä on kolme muotoa. Rinta ja vatsat voivat olla joko valkoiset tai kellertävät mustin vaakaraidoin tai tumman harmaa valkoisin raidoin. Siivet ovat lyhyehköt ja pyrstö on pitkä. Pyrstössä on valkoisia raitoja.[3][4][5][6]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaulushaukkasta tavataan Meksikosta Peruun ja laajalta alueelta Venezuelasta eteläiseen Brasiliaan ja Argentiinan pohjoisimpiin osiin. Kaulushaukkasen elinympäristöä ovat sademetsät, kuivat metsät, jokien varret ja metsien läheiset aukiot. Laji elää piilottelevaa elämää usein puiden kätköissä. Sen ravintoa ovat pääasiassa nisäkkäät ja linnut, mutta se pyydystää myös hyönteisiä sekä matelijoita. Kaulushaukkanen on kolopesijä.[3][4][5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Micrastur semitorquatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.2. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Micrastur semitorquatus (TSN 175676) itis.gov. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Collared Forest-Falcon Cornell Lab of Ornithology. Viitattu 15.8.2019. (englanniksi)
- ↑ a b Andrew C. Vallely, Dale Dyer: Birds of Central America, s. 276. Princeton University Press, 2018. ISBN 978-0-691-13801-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.8.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Thomas S. Schulenberg, Douglas F. Stotz, Daniel F. Lane, John P. O'Neill, Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 94. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400834495 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.8.2019). (englanniksi)
- ↑ a b Steven L. Hilty: Birds of Venezuela, s. 253–254. Princeton University Press, 2003. ISBN 978-0691092508 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.8.2019). (englanniksi)
- ↑ David Whitacre: Neotropical Birds of Prey, s. 252–253. Cornell University Press, 2012. ISBN 978-0-8014-4079-3 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.8.2019). (englanniksi)