Harri Nykänen
| Harri Nykänen | |
|---|---|
Nykänen Helsingin kirjamessuilla 2011. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Harri Kalervo Nykänen |
| Syntynyt | 20. kesäkuuta 1953 Helsinki |
| Kuollut | 21. maaliskuuta 2023 (69 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | kirjailija, toimittaja |
| Kirjailija | |
| Tyylilajit | rikoskirjallisuus |
| Esikoisteos | Kuusi katkeraa miljoonaa (1986) |
| Pääteokset | Raid-sarja |
| Palkinnot | |
|
Vuoden johtolanka 1990 & 2001 |
|
| Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Harri Kalervo Nykänen (20. kesäkuuta 1953 Helsinki – 21. maaliskuuta 2023 Helsinki[1]) oli suomalainen rikoskirjailija. Hän työskenteli rikostoimittajana Helsingin Sanomissa aina kesään 2001 saakka, jolloin hän ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimittajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykänen vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingin Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Hän oli vanhempiensa kuudesta lapsesta ainoa, joka ei käynyt lukiota. Omien sanojensa mukaan Nykänen tuli toimittajaksi pystymetsästä, ”suoraan raksamontun pohjalta”.[2]
Työskennellessään Helsingin Sanomissa Nykänen tuli tunnetuksi itsepäisenä tutkivana journalistina, joka asioi usein lähimpien esimiestensä ohi suoraan Sanoma Oy:n pääomistajan ja hallituksen puheenjohtajan Aatos Erkon kanssa. Näin tapahtui, kun Nykäsen esimiehet yrittivät estää kiusallisten tai arkaluonteisten asioiden, kuten ”hyvä veli” -verkostojen esilletulon. Esimerkiksi poliisijohdon korruptioskandaalin paljastaneesta artikkelistaan Nykänen sai vuonna 1995 tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon. Toisen Lumilapionsa Nykänen sai vuonna 2002 yhdessä toimittaja Vellamo Vehkakosken kanssa työpaikka-ahdistelua käsitelleestä juttukokonaisuudesta.[3][4]
Vuonna 1992 Nykänen kirjoitti Helsingin Sanomissa julkaistun entisen oikeuskanslerin Kai Kortteen haastattelun, jonka Nykänen ja pitkälle edennyttä syöpää sairastanut Korte olivat sopineet julkaistavaksi vasta Kortteen kuoltua. Haastattelussa Korte ruoti muun muassa 1980-luvun niin kutsuttua rötösherrajahtia ja siitä seurannutta välirikkoaan presidentti Mauno Koiviston kanssa. Korte kritisoi erityisesti Koiviston puuttumista suurten poliittistaustaisten talousrikosvyyhtien, kuten Noppa-jutun tutkintaan. Koivisto ei kommentoinut haastattelua julkisesti, mutta lähetti sen julkaisun jälkeen Helsingin Sanomien toimitukselle kiukkuisen ”myllykirjeen”, jonka hän kuitenkin määräsi pian hävitettäväksi. Nykänen ei noudattanut presidentin määräystä, vaan päin vastoin toimitti presidentin kirjeestä kopion muun muassa tuntemalleen Yleisradion toimittajalle ja julkaisi kirjeen myöhemmin muistelmateoksessaan.[5][3]
Toimittajana Harri Nykänen sai aikaan Matti Ahteen erottamisen Veikkaus Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä esittämällä vuonna 2001 Neloskanavan Palaneen käry -ohjelman haastattelussa paljastuksen, jonka mukaan hänen artikkeliinsa kirjoittama seksuaalista ahdistelua harjoittava toimitusjohtaja oli Matti Ahde[6][7]. Tapauksen tultua julki Nykänen irtisanoutui tai hänet painostettiin irtisanoutumaan[7] Helsingin Sanomista. Nykäsen mukaan tämä johtui siitä, että päätoimittaja Janne Virkkunen oli kieltänyt häntä julkistamasta Matti Ahteen nimeä aihetta käsittelevässä artikkelissaan.[8] Nykäsen paljastuksen jälkeen ahdisteluväitteitä ryhtyi tutkimaan entinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pirkko K. Koskinen, jonka tekemän selvityksen nojalla Veikkauksen hallitus katsoi, ettei Matti Ahteella ollut enää edellytyksiä jatkaa toimitusjohtajana.[9]
Vuonna 2005 Nykästä kuultiin todistajana hänen entistä kollegaansa Aarno Laitista vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä. Laitinen oli Iltalehdessä julkaistussa kirjoituksessaan väittänyt erään verotarkastajan vuotaneen Nykäselle salassa pidettäviä tietoja Patentti- ja rekisterihallitukseen kohdistuneesta poliisitutkinnasta. Nykänen osoitti Laitisen syytökset perättömiksi, minkä vuoksi Laitinen tuomittiin kunnianloukkauksesta sakkoihin ja yhteisvastuullisesti Iltalehden julkaisijan Alma Median kanssa korvauksiin asianomistajalle. Jo tätä ennen Laitinen oli saanut huomautuksen Julkisen sanan neuvostolta.[10]
Viime vuosinaan Harri Nykänen osallistui haastatteluihin kertoen rikostoimittajan urastaan esimerkiksi Radio Dein Ex-Criminals -ohjelmassa, jotka jäivät hänen viimeisiksi haastatteluikseen. Hän kertasi ohjelmassa rikostoimittajan uraansa, ja toimittaja Ali Niemelä kertoi Seurakuntalainen-lehden haastattelussa Nykäsen tulleen uskoon uskonnollisen ilmestyksen johdosta ja etsineen sielunhoitoa.[11]
Kirjailijana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjoissaan Nykänen kuvasi Helsingin alamaailmaa, sen toimintatapoja ja pelisääntöjä rikollisen silmin. Hänen päähenkilönsä olivat yleensä pikkurikollisia, pelureita ja ilmiantajia ja muita pieneläjiä, jotka toimivat lain rajamailla. Nykänen tunsi rikostoimittajan työnsä vuoksi aiheensa. Suosituimmaksi Nykäsen kirjoista nousivat 1990-luvulla ilmestyneet kolme Raid-kirjaa, joista tehtiin 12-osainen televisiosarja sekä vuonna 2003 valmistunut elokuva.
Nykänen omisti yhdessä Jouni Tervon kanssa Pulitzer Oy -kustannusyhtiön. Yhtiössä Nykänen toimitti Barrikadi-sarjaa.[12] Nykänen oli osuuskuntamuotoisen kustantamo CrimeTimen perustajajäsen.[13]
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykänen kuoli 69-vuotiaana nopeasti edenneeseen sairauteen Helsingissä.[1] Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.[14]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Harri Nykäsen teoksista
Palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka 1990 ja 2001
- Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio 1995 ja 2002
- Lasiavaimen ehdokkuus 2004
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kerkelä, Lasse: Raid-hahmon luoja Harri Nykänen on kuollut Helsingin Sanomat. 21.3.2023. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 21.3.2023.
- ↑ Toivonen, Hannu: Hätkähdyttävä syntilista: näistä syistä toimittaja Harri Nykänen oli Helsingin Sanomien hankala tapaus Seura. 30.9.2015. Helsinki: Otavamedia Oy.
- ↑ a b Jokipii, Markku: Uskomattomia tarinoita Hesarin mediakäytöksestä Verkkouutiset. 24.10.2015. Kansalliskustannus Oy.
- ↑ Vedenpää, Ville: Rikoskirjailija Harri Nykänen on kuollut – Raid-hahmon luoja oli poliisien ja roistojen kaveri Yle Uutiset. 21.3.2023. Yleisradio Oy.
- ↑ Keskinen, Juha: Raidin luonut kirjailija paljastaa: salainen myllykirje presidentti Koivistolta Iltalehti. 29.9.2015. Helsinki: Alma Media Suomi Oy.
- ↑ Kohutoimittaja erosi Helsingin Sanomista Yle Uutiset. 13.7.2001 (päivitetty 4.6.2008). Viitattu 13.4.2016.
- ↑ a b Heinonen, Jukka: Suomen ensimmäisessä isossa ahdistelukohussa päätoimittajat puolustivat ahdistelijaa ja lähtivät tämän kanssa lumilomalle. Asian paljastaneet journalistit joutuivat kärsimään. Journalisti. 6.4.2021. Helsinki: Suomen Journalistiliitto. Arkistoitu 6.4.2021. Viitattu 6.4.2021.
- ↑ Heiskanen, Sakari: Harri Nykänen City. 18.5.2001. Helsinki: City Digital Oy. Viitattu 13.4.2016.
- ↑ Hartikainen, Jukka: Mitä Missä Milloin: Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 106. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-1-17635-8
- ↑ Nykänen, Harri: Likainen Harri: 20 vuotta Erkon renkinä, s. 198. Jyväskylä: Docendo, 2015. ISBN 9789522911803
- ↑ Paatelma, Heikki: Raid-kirjailija Harri Nykänen tuli uskoon Radio Dein studiolla Seurakuntalainen. 17.4.2023. Kristillinen Medialiitto. Viitattu 17.4.2023.
- ↑ Stenbäck, Irma: WSOY:n Barrikadi-sarja haastaa Tammen Huutomerkki-kirjat Helsingin Sanomat. 12.12.2007. Arkistoitu 24.9.2011. Viitattu 25.7.2011.
- ↑ Lahdenmäki, Ari: ”Puolet kuuluu kirjailijalle” Apu. 25.10.2014. A-lehdet Oy. Viitattu 3.8.2024.
- ↑ Helsingin seurakuntayhtymän hautahaku Hautahaku. Viitattu 2.1.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harri Nykänen (Arkistoitu – Internet Archive) DekkariNetissä
- Tervo, Jouni & Nykänen, Riika: Harri Nykänen 1953–2023. Helsingin Sanomat. 22.4.2023. Arkistoitu 22.4.2023.