Ingólfr Arnarson
Ingólfr Arnarson (myös Ingólfur Arnarsson, joidenkin lähteiden mukaan Ingolf Bjǫrnolfsson[1]) oli norjalaissyntyinen mies, jota pidetään Islannin ensimmäisenä vakituisena asukkaana. Keskiaikana laaditun Ari Þorgilssonin kronikan mukaan[1] hän asettui perheineen asumaan Savujen lahdeksi eli Reykjavikiksi nimeämälleen paikalle vuonna 874.[2] Kertomusten mukaan Islantiin oli aikaisemminkin tullut merenkulkijoita ja irlantilaisia munkkeja, mutta nämä eivät asettuneet sinne pysyvästi asumaan – munkit lähtivät, koska eivät halunneet asua samassa paikassa “norjalaisten pakanoiden” kanssa.[3]
Ingólfrin kerrotaan paenneen Norjan Dalsfjordenista velipuolensa Hjǫrleifr Hróðmarssonin kanssa heidän sekaannuttuaan sukujen välisiin verikostoihin. Reykjavikin he olisivat valinneet asuinpaikaksi siten, että heidän mereen heittämänsä tukit ajautuivat siellä maihin, mikä oli heille jumalten antama merkki.[1] Hjǫrleifr kuoli pian Islantiin asetuttuaan, kun hänen oma orjansa tappoi hänet.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Njörður Njarðvik: Island i forntiden, s. 16. Tukholma: Wahlström & Widstrand, 1973. ISBN 91-46-11870-5 (ruotsiksi)
- ↑ Ingólfur Arnarson - The First Icelander sagamuseum.is. sagamuseum.is. Viitattu 2.1.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Jon Gunnar Jørgensen: Ingólfr Arnarson Bjǫrnólfsson Ingolv Ørnss Norsk biografisk leksikon. Viitattu 2.1.2017. (norjaksi)
| ||||||||||