Jaakko Itälä
| Jaakko Itälä | |
|---|---|
Jaakko Itälä vuonna 1971. |
|
| Suomen opetusministeri[1] | |
| Edeltäjä |
Jaakko Numminen Kristian Gestrin |
| Seuraaja |
Matti Louekoski Pär Stenbäck |
| Kansanedustaja | |
|
24.3.1979–25.3.1983[2]
|
|
| Ryhmä/puolue | Liberaalisen kansanpuolueen eduskuntaryhmä |
| Vaalipiiri | Helsingin kaupungin vaalipiiri |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. toukokuuta 1933 Porvoo |
| Kuollut | 9. marraskuuta 2017 (84 vuotta) Helsinki |
| Arvonimi | kunniatohtori (1990) |
| Puoliso | Anna Helena Pokki (1956–)[2] |
| Tiedot | |
| Puolue | Liberaalinen kansanpuolue |
| Koulutus | valtiotieteiden maisteri (1956) |
Jaakko Itälä (7. toukokuuta 1933 Porvoo – 9. marraskuuta 2017 Helsinki[3]) oli suomalainen poliitikko.[4] Hän oli Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtaja 1978–1982 ja kansanedustaja 1979–1983.[2] Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Itälä oli vuosina 1973−1984.[2]
Itälää pidetään Suomen koulujärjestelmän uudistajana. Hän ajoi muun muassa peruskoulu-uudistusta.[5]
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itälä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1952. Hän jatkoi opintojaan Turun yliopistossa ja valmistui valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1956. Itälä suoritti Turun yliopistossa myös kasvatusopin ja Suomen historian opintoja. Helsingin yliopisto promovoi Itälän filosofian kunniatohtoriksi vuonna 1990.[2]
Itälä toimi Ylioppilaslehden toimittajana 1955–1956, Akavan tiedotussihteerinä 1956 ja Yläneen keskikoulun rehtorina 1956–1957. Vuosina 1958–1959 hän oli K. J. Gummeruksen mainospäällikkö Jyväskylässä ja vuosina 1959–1962 Kunnallisvirkamiesliiton järjestösihteeri.[2]
Työurallaan Itälä vaikutti erityisesti Väestöliitossa ja Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (MLL). Hän toimi Väestöliiton kasvatusasiain sihteerinä 1962–1964, apulaisjohtajana 1964–1965 ja toiminnanjohtajana 1965–1968. MLL:n toiminnanjohtaja hän oli 1968–1989 ja pääsihteeri 1990–1997.[2]
1960-luvun alkupuoliskolla Itälä teki ideologiatyötä Vapaamielisten Liitolle.[4] Vuonna 1978 hän nousi liberaalisen kansanpuolueen puheenjohtajaksi ja toimi tehtävässä vuoteen 1982 asti. Itälä oli puolueen kansanedustaja yhden vaalikauden ajan 1979–1983 Helsingin kaupungin vaalipiiristä. Hän toimi opetusministerinä Karjalaisen II hallituksessa 1970−1971 ja Sorsan II hallituksessa 1978−1979.[2]
Itälällä on ollut useita luottamustehtäviä. Hän on toiminut muun muassa koulunuudistustoimikunnan pääsihteerinä ja koulutusrakennekomitean puheenjohtajana sekä Asuntosäätiön hallituksessa.[2]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itälä avioitui filosofian maisteri, psykoanalyytikko Anna Helena Pokin kanssa vuonna 1956. Heillä on kaksi lasta.[2] Itälä on kokoomuksen entisen puheenjohtajan Ville Itälän setä.[6]
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Itälä, Jaakko (toim.): Kylmän rauhan maailma: kuvaus maailmantapahtumista 1945–1958. Jyväskylä: Gummerus, 1959.
- Koulutusdemokratia. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 978-951-2-60809-6
- Liberaalin vastaukset. Espoo: Weilin+Göös, 1979. ISBN 978-951-3-51934-6
- Itälä, Jaakko (päätoim.): Suomalaisten tarina 1: Heräämisen aika 1860–1900. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3830-4
- Itälä, Jaakko (päätoim.): Suomalaisten tarina 2: Etsijäin aika. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3831-2
- Itälä, Jaakko (päätoim.): Suomalaisten tarina 3: Rakentajien aika. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3832-0
- Itälä, Jaakko (päätoim.): Suomalaisten tarina 4: Järjestelmien aika. Helsinki: Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3833-9
- Kutsumuskoulu. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20852-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ministerin tiedot: Itälä, Jaakko Valtioneuvosto. Arkistoitu 21.2.2016. Viitattu 24.3.2016.
- ↑ a b c d e f g h i j Jaakko Itälä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 18.11.2017 s. C 19
- ↑ a b Seppinen, Ilkka – Korppi-Tommola, Aura: ”Itälä, Jaakko (1933–2017)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 353–354. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Jaakko Itälä – poleeminen koulu-uudistaja ET-lehti. 17.10.2014. Viitattu 25.3.2016.
- ↑ Snellman, Saska: Politiikan partiopoika HS.fi. 18.6.2000. Arkistoitu 4.4.2016. Viitattu 24.3.2016.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Edeltäjä: Pekka Tarjanne |
Liberaalisen Kansanpuolueen puheenjohtaja 1978–1982 |
Seuraaja: Arne Berner |
| Edeltäjä: Jaakko Numminen Kristian Gestrin |
Suomen opetusministeri 1970−1971 1978−1979 |
Seuraaja: Matti Louekoski Pär Stenbäck |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |