Ville Itälä
Ville Itälä | |
---|---|
Itälä heinäkuussa 2018. |
|
Suomen pääministerin sijainen | |
Lipposen II hallitus
30.8.2001–17.4.2003 |
|
Edeltäjä | Sauli Niinistö |
Seuraaja | Antti Kalliomäki |
Suomen sisäasiainministeri | |
Lipposen II hallitus
1.9.2000–17.4.2003 |
|
Edeltäjä | Kari Häkämies |
Seuraaja | Kari Rajamäki |
Euroopan parlamentin jäsen | |
20.7.2004–29.2.2012
|
|
Seuraaja | Petri Sarvamaa |
Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtaja | |
2001–5.6.2004
|
|
Edeltäjä | Sauli Niinistö |
Seuraaja | Jyrki Katainen |
Kansanedustaja | |
24.3.1995–20.7.2004
|
|
Ryhmä/puolue | Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Varsinais-Suomen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 10. toukokuuta 1959 Luumäki |
Ammatti | asianajaja |
Puoliso | Sari Itälä ( 2002) |
Tiedot | |
Puolue | Kansallinen Kokoomus |
Ville Heimo Antero Itälä (s. 10. toukokuuta 1959 Luumäki)[1] on suomalainen varatuomari, EU-virkamies ja entinen poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi vuoden 2004 vaaleissa. Hän luopui parlamenttipaikastaan tultuaan valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2012. Itälä siirtyi elokuun alusta 2018 Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtajaksi.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itälä valmistui oikeustieteen kandidaatiksi vuonna 1989 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1991. Hän työskenteli muun muassa vuosina 1984–1986 useita jaksoja Pöytyän piirin vastaavana nimismiehenä sekä vuosina 1985–1988 Naantalin vastaavana poliisimestarina ja kaupunginviskaalina. Asianajotoimistossa Itälä aloitti työt vuonna 1988 ja suoritettuaan asianajajatutkinnon 1995 hän alkoi toimia omassa yrityksessään Sumentola, Suominen & Itälä Oy:ssä.[3]
Itälän vanhemmat olivat metsänhoitaja Matti Juhani Itälä ja kotirouva Ulla Unelma Sipilä.[3] Liberaalipoliitikko Jaakko Itälä ja talousneuvos, entinen SS-vapaaehtoinen Jouko Itälä ovat Ville Itälän setiä.[4]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itälä toimi Turun kaupunginvaltuutettuna 1985–1996 sekä kaupunginhallituksen jäsenenä 1992 ja edelleen kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 1993–1995.
Kansanedustajana Itälä oli vuosina 1995–2004. Hän toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana 1996–2000 sekä suuren valiokunnan puheenjohtajana 2003–2004. Itälä oli sisäasiainministerinä vuosina 2000–2003 ja pääministerin sijainen 2001–2003 Lipposen toisessa hallituksessa. Itälä valittiin Euroopan parlamenttiin vuoden 2004 vaaleissa. Hän toimi EPP–ED-ryhmän varapuheenjohtajana vuosina 2004–2007. Hän oli budjettivaliokunnan ja Japanin suhteista vastaavan valtuuskunnan jäsen sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan valtuuskunnan varajäsen.[5]
Itälä oli kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen 1985–1990 ja varapuheenjohtaja 1999–2001. Hänet valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2001, ja hän erosi kokoomuksen johdosta 2004. Itälän seuraajaksi valittiin kokoomuksen silloinen varapuheenjohtaja Jyrki Katainen Seinäjoen puoluekokouksessa 5. kesäkuuta 2004.[6]
Itälän johdolla kokoomus kärsi vaalitappion vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, jolloin kokoomus menetti kuusi paikkaa niistä seitsemästä lisäpaikasta, jotka se oli saanut Sauli Niinistön johdolla vuoden 1999 eduskuntavaaleissa. Puolue joutui oppositioon ensi kerran sitten Sorsan IV hallituksen (1983–1987).
Itälän eron jälkeen spekuloitiin, että televisiosarja Itse valtiaat olisi aiheuttanut. Sarjassa Itälä esitettiin lapsellisena, täysistunnoissa nukkuvana, Turun murretta vääntävänä typeryksenä. Kokoomuksen Nuorten Liitto (KNL) vaati peräti ohjelman hyllyttämistä.[7] Vastoin myöhempää uutisointia[8] Itälä ei koskaan syyttänyt ohjelmaa julkisuuskuvastaan tai poliittisen uransa alamäestä. Hän oli sanonut toimittajalle, että ohjelmalla oli varmaan jotain vaikutusta hänen julkisuuskuvalleen, mutta ei ohjelmaa siitä voi syyttää. Tämän Itälän vastauksen Ilta-Sanomat tulkitsi otsikoksi "Itälä: Itse Valtiaat -ohjelma vahingoitti imagoani", mikä jäi elämään julkisuudessa.[9]
Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa Itälä sai 66 033 ääntä.[10] Hän jatkoi Euroopan parlamentin jäsenenä maaliskuuhun 2012, jolloin hän aloitti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsenenä.[11] Itälän paikalle europarlamenttiin nousi Petri Sarvamaa.[12]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itälä meni naimisiin erikoissairaanhoitajana työskennelleen Sari Pihalan kanssa maaliskuussa 2002. Parilla on kaksi yhteistä lasta, minkä lisäksi Itälällä on edellisestä avioliitostaan yksi poika.[13][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 260. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
- ↑ Jantunen, Salla: Ville Itälä valittiin EU-viraston pääjohtajaksi Verkkouutiset. 20.6.2018. Kansalliskustannus Oy. Viitattu 9.7.2018.
- ↑ a b Ville Itälä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ a b Kokemus on asiantuntemusta. (Eurovaalit '09 extra) Nykypäivä, 30.4.2009, nro 18B, s. 12–13. Kokoomus.
- ↑ EP:n jäsenet: Ville Itälä europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 4.8.2012.
- ↑ Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajaksi mtv3.fi. 5.6.2004. MTV3. Viitattu 30.7.2012.
- ↑ Kokoomusnuoret: Itse valtiaat hyllytettävä Verkkouutiset. 5.3.2004. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Itälä: Itse Valtiaat -ohjelma vahingoitti imagoani Ilta-Sanomat. 4.3.2004. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 14.11.2014.
- ↑ Ville Itälä oli aikoinaan yksi Suomen tunnetuimmista poliitikoista – sitten hän katosi julkisuudesta Ilta-Sanomat. 27.12.2022. Viitattu 31.10.2024.
- ↑ Viralliset tulokset – koko maa Vaalit.fi. Viitattu 13.6.2009.
- ↑ Euroopan parlamentti äänesti Ville Itälän tilintarkastustuomioistuimeen yle.fi. 13.12.2011. Yle Uutiset. Viitattu 14.3.2012.
- ↑ Petri Sarvamaa aloitti Itälän tilalla EU-parlamentissa Ilta-Sanomat. 14.3.2012. Arkistoitu 15.3.2012. Viitattu 14.3.2012.
- ↑ Ministeri Ville Itälä sai pojan Ilta-Sanomat. 22.11.2002. Viitattu 11.11.2015.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ville Itälä Wikimedia Commonsissa
- Sitaatteja aiheesta Ville Itälä Wikisitaateissa
- Ville Itälän kotisivut (vuodelta 2012, Internet Archive)
- Politiikan partiopoika Helsingin Sanomat 18.6.2000.
- Ville Itälä Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Ville Itälä Euroopan parlamentin jäsenet. Euroopan parlamentti.
Edeltäjä: Kari Häkämies |
Suomen sisäasiainministeri 2000−2003 |
Seuraaja: Kari Rajamäki |
Sari Essayah (2009–2014) | Raimo Ilaskivi (1996–1999) | Ville Itälä (2004–2012) | Riitta Jouppila (1995–1996) | Piia-Noora Kauppi (1999–2009) | Eija-Riitta Korhola (1999–2014) | Ritva Laurila (1995–1996) | Marjo Matikainen-Kallström (1996–2004) | Jyrki Otila (1996–1999) | Sirpa Pietikäinen (2008–) | Kirsi Piha (1996–1999) | Pirjo Rusanen (1995–1996) | Petri Sarvamaa (2012–) | Eva-Riitta Siitonen (2009) | Alexander Stubb (2004–2008) | Ilkka Suominen (1999–2004) | Kyösti Toivonen (1995–1996) | Ari Vatanen (1999–2004) | Henna Virkkunen (2014–)