Snellman-säätiö
| Snellman-säätiö | |
|---|---|
| Perustettu | 1948 |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi[1] |
| Hallitus | |
| Säätiön sivut | |
Snellman-Säätiö on Kokoomuksen Nuorten Liiton vuonna 1948 perustama säätiö. Snellman-Säätiön toiminnan tarkoitukseksi on merkitty nuorison tukeminen ja innostaminen kehittävään ja hyödylliseen opinto- ja muuhun harrastustoimintaan.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiön perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Snellman-Säätiön perustamista koskeva hakemus jätettiin Oikeusministeriöön 10. lokakuuta 1948. Säätiön perustamislupa hyväksyttiin 15. lokakuuta 1948. Säätiön peruspääomaksi merkittiin tuolloin 50 000 markkaa ja käyttörahastoksi 200 000 markkaa.[2]
Säätiön perustamisasiakirjan allekirjoittivat Kokoomuksen Nuorten Liiton liittotoimikunnan ja työvaliokunnan jäsenet. Heitä olivat Jussi Saukkonen, Lauri Järvi, Jaakko Hakala, Pertti Tulenheimo, Eero Saurama, Signe Sarkasuo, Veikko Sjöblom, A. Silvennoinen, Gunnar Piispanen ja liiton pääsihteeri Leo Tujunen.[2]
Säätiön ensimmäiseen hallitukseen kutsuttiin eversti V. A. M. Karikoski, filosofian maisteri Jussi Saukkonen, päätoimittaja Lauri Aho, kansanedustaja Päiviö Hetemäki, kansanedustaja Jaakko Hakala, kansanedustaja Niilo Honkala, filosofoian maisteri Kerttu Ignatius, opettaja Lauri Järvi, sosiaalijohtaja Akseli Kaskela, johtaja Armas Lassila, vuorineuvos Eero Mäkinen, pankinjohtaja Heikki Paloheimo, hallitusneuvos Arvo Salminen, toiminnanjohtaja Eero Saurama, valtiotieteiden maisteri Veikko Sjöblom, pääsihteeri Leo Tujunen, insinööri Pertti Tulenheimo ja kaupunginjohtaja Arno Tuurna.[2]
Linnaistenmäen Snellman-opiston omistajana 1948–1961
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Snellman-Säätiö hankki 16. lokakuuta 1948 omistukseensa Tuusulan Tuomaalankylässä sijainneen Linnaistenmäen. Paikka kunnostettiin kokoomuksen ja sen rinnakkaisjärjestöjen kurssikeskukseksi. Paikan nimeksi annettiin säätiön mukaan Snellman-opisto.[3]
Snellman-opisto toimi kokoomuksen koulutuskeskuksena vuoteen 1961 asti, jolloin säätiö hankki omistukseensa entisen Kauppalehden kiinteistön Fabianinkatu 28:ssa. Keskustoimistojen lisäksi kiinteistössä oli tilaa myös kursseja ja kokouksia varten, jolloin tarve erilliselle opistolle poistui. Linnaistenmäen myynnin vahvistava kauppa solmittiin 18. tammikuuta 1961. 11 toimintavuoden aikana Snellman-opisto koulutti noin 8000 puoluetyöntekijää.[3]
Linnaistenmäen kiinteistöstä saadut varat sijoitettiin säätiö perustamaan Asunto-osakeyhtiö Kaartintorpantie 6:een, johon säätiö perusti opetustiloja ja oppilasasuntolan. 1970-luvulla säätiö julkaisi Näkökulma-nimistä vuosikirjaa.[3]
Stipendirahasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Säätiö on perustanut stipendirahaston, josta jaetaan apurahoja oikeistolaisten lehtien toimittajille ja puolueen tarkoitusta tukevaan toimintaan.[3]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puheenjohtaja | Vuodet |
|---|---|
| V. A. M. Karikoski | 1948–1958[4] |
| Lauri Aho | 1958–1984[4] |
| Harri Holkeri | 1984–?[4] |
Varapuheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Puheenjohtaja | Vuodet |
|---|---|
| Jussi Saukkonen | 1948–1984[4] |
| Veikko Sjöblom | 1984–1996[4] |
| Seikko Eskola | 1997–?[4] |
Hallituksen jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Korjus, Jaakko: Puolueen omatunto – Kokoomuksen nuorten ja Kokoomuksen Nuorten Liiton historia. Helsinki: Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy, 1972.
- Poukka, Pentti: Kansallisen sivistyksen puolesta – Snellman-Säätiö 1948–1998. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy, 1998. ISBN 952-91-0170-8