Orapaatsama
| Orapaatsama | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen [2] |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Paatsamakasvit Rhamnaceae |
| Suku: | Ristipaatsamat Rhamnus |
| Laji: | cathartica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Orapaatsama (Rhamnus cathartica) on paatsamakasvien heimoon kuuluva puuvartinen pensas.
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsama muistuttaa toista heimonsa pensasta korpipaatsamaa, mutta on erotettavissa siitä pienemmän kokonsa, sahalaitaisten lehtiensä ja oksanhaarojen piikkisten kärkiensä perusteella. Orapaatsama kasvaa 2–4 metriä korkeaksi pensaaksi, harvoin pieneksi puuksi. Kukat ovat yksineuvoisia, kellanvihreitä ja nelilehtisiä. Orapaatsama kukkii kesä–heinäkuussa. Marjat ovat pieniä, raakoina vihreitä ja kypsinä mustia.
Levinneisyys ja kasvupaikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsaman levinneisyysalue ulottuu Keski-Euroopasta itään ja melko pitkälle Venäjälle.[4] Suomessa orapaatsama kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Kasvupaikkana on tavallisesti lehto tai lehtomainen kuiva rinne, kallio tai niitty. Luodoilla se kasvaa tavallisesti korkeimmalla paikalla muodostaen pienialaisia takkuisia pusikoita. Linnut syövät sen marjoja ja niiden ulosteiden mukana laji on levinnyt monille pienillekin luodoille. Saariston entisten laidunsaarien umpeenkasvu laiduntamisen loputtua on heikentänyt orapaatsaman elinmahdollisuuksia, sillä se vaatii kasvupaikaltaan valoisuutta.[5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Orapaatsaman marjoista on valmistettu sekä sapenvihreää että keltaista väriä. Kuoresta saadaan keltaista väriä. Orapaatsaman pääasiallinen väriaine on kemferoli. Laji on lääkekasvi, joka tuoreena syötynä on myrkyllinen. Se on myös yleinen puutarhakasvi, joka koristepensaana menestyy rannikolla aina Oulun korkeudelle saakka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rhamnus cathartica. The IUCN Red List of Threatened Species 2018. (englanniksi) (uhanalaisluokitus)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Barstow, M. & Rivers, M.C.: Rhamnus cathartica IUCN Red List of Threatened Species. Version 3.1. 2018. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Orapaatsama – Rhamnus cathartica Arviointi 2019 punainenkirja.laji.fi. 2019. Viitattu 23.4.2024.
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Anderberg, A. & A.-L.: Den virtuella floran (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. 2004–2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Lehdesniittyjen hoito
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kasviatlas 2020: Orapaatsaman (Rhamnus cathartica) levinneisyys Suomessa
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Orapaatsama (Rhamnus cathartica)
- Luontoportti: Orapaatsama (Rhamnus cathartica)
- United States Department of Agriculture (USDA): Rhamnus cathartica (englanniksi)
- Flora of China: Rhamnus cathartica (englanniksi)
- euroopanpähkinäpensas
- halava
- harmaaleppä
- hieskoivu
- jokipaju
- korpipaatsama
- kotipihlaja
- kynäjalava
- metsähaapa
- metsälehmus
- metsäomenapuu
- metsätammi
- metsävaahtera
- mustuvapaju
- orapaatsama
- outapaju
- raita
- rauduskoivu
- ruotsinpihlaja
- saarni
- suippuorapihlaja
- suomenpihlaja
- talvikkipaju
- tervaleppä
- tunturikoivu
- tuomi
- tylppöorapihlaja
- vuorijalava