Sigrid Hjertén
Sigrid Maria Hjertén (27. lokakuuta 1885 Sundsvall, Ruotsi − 24. maaliskuuta 1948 Tukholma) oli ruotsalainen taidemaalari, joka edusti modernistista suuntausta.[1][2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hjertén syntyi Sundsvallissa. Hänen isänsä Svante Hjerten toimi kaupungin apulaishallintovirkamiehenä. Isä kasvatti hänet, sillä hänen äitinsä Maria Rahm kuoli Hjerténin ollessa kaksivuotias.[1]
Hjertén opiskeli ensin tekstiilitaidetta ja sitten Tukholman Taidekorkeakoulussa valmistuen taideopettajaksi. Hjertén rakastui 24-vuotiaana taiteilija Isaac Grünewaldiin, ja muutti tämän kanssa seuraavana vuonna eli 1909 Pariisiin. Grünewald oli opiskellut yhdessä Henri Matissen kanssa ja kannusti Hjerténiäkin taiteilijaksi. Hjertén pääsi Matissen akatemiaan, jossa sai vaikutteita Matissen ja Paul Cézannen käyttämistä iloisenkirkkaista väreistä.[1] He palasivat vuonna 1911 Tukholmaan, menivät naimisiin ja saivat lapsen, jolle annettiin nimeksi Ivan. Grünewaldin siskot Dora ja Bertha toimivat lapsenvahteina, jotta Hjertén kykeni maalaamaan. He istuivat myös malleina.[3] Hjertén kuvasi niihin aikoihin töissään usein perhettään. Pitäessään ensimmäisen Ruotsissa näyttelynsä 1912 hän sai yleisöltä ja kriitikoilta arvostelua töidensä lapsellisuudesta ja naurettavuudesta.[1]
Vuonna 1920 Hjertén muutti perheineen uudelleen Pariisiin. Hjertén ei asettanut töitään tuolloin juuri näytille, mutta oli ilmeisen onnellinen.[1] Perhe lomailii Ranskan ja Italian Rivieralla.[3] Grünewaldin kuuluisuus alkoi kuitenkin kasvaa, joten hän oli usein poissa kotoa. Mies myös petti Hjerténiä, joka tunsi itsensä vuosikymmenen lopulla yksinäiseksi ja mielenterveytensä huonoksi. Hän alkoi tehdä tummanpuhuvampia maalauksia. Vuonna 1932 47-vuotias Hjertén suunnitteli muuttavansa taas Ruotsiin, mutta romahti sitä ennen henkisesti, Palattuaan Ruotsiin hän oli lyhyen aikaa hoidossa Beckombergan sairaalassa Tukholmassa.[1] Hänellä diagnosoitiin skitsofrenia.[3] Hoitoa seurasi tuottelias kausi.[1]
Perhe muutti vuonna 1934 taas Ranskaan. Vuonna 1936 51-vuotias Hjertén piti oman näyttelyn Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa Tukholmassa, minkä jälkeen hänen tuotantonsa alkoi saamaan huomiota. Grünewald puolestaan otti seuraavana vuonna avioeron mennäkseen naimisiin toisen kanssa. Hjerténin mielenterveys huononi niin, että hän joutui taas Beckombergaan, tällä kertaa pysyvästi. Hän lopetti maalaamisen.[1]
Vuonna 1948 63-vuotiaalle Hjerténille suoritettiin pieleen mennyt lobotomia-leikkaus, jonka jälkiseuraamuksiin hän kuoli. Hjerténin teokset ovat tulleet tunnetummiksi hänen kuolemansa jälkeen. [1]
Ivan-pojasta tuli myös taidemaalari.[1]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hjertén teki yli 500 maalausta, ja sen lisäksi vesiväritöitä, luonnoksia ja piirustuksia. Töille on ominaista värien käytöllä ilmaistut tunteet. Hjerténin tunnetuimpia töitä ovat esimerkiksi "Brunette and Blonde" (1912), "The Beach" (1917), "Harlequin" (1928), "Chalk Cliffs in Brittany" (1933), "Large Red Crane" (1934) ja "Wooden Horses and Cock" (1934). Tuotantoa on koottu esimerkiksi Tukholman Konstrådiin, Moderna Museetiin ja Svenska Handelsbankeniin sekä Sudsvallin museoon.[1]
Näyttelyitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stadsgardsateljen, Tukholma 1913
- Valand Academy, Göteborg 1916
- Konsthallen, Göteborg 1935
- Retrospective at the Royal Academy of Fine Arts, Tukholma 1936
- Galerie Moderne, Göteborg 1940
- National Museum,Tukholma 1949[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Biography of Sigrid Hjerten - BLOUIN ARTINFO, The Premier Global Online Destination for Art and Culture | BLOUIN ARTINFO www.blouinartinfo.com. Arkistoitu 16.4.2016. Viitattu 29.3.2016.
- ↑ Sigrid Maria Hjertén – Store norske leksikon Store norske leksikon. Viitattu 21.4.2016.
- ↑ a b c Sigrid Hjertén: Radically Modern - SCHIRN MAG www.schirn.de. Arkistoitu 25.3.2016. Viitattu 29.3.2016. (englanti)
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |