Pidgin
Pidgin on yksinkertainen kieli, joka syntyy, kun toistensa kieliä ymmärtämättömien ryhmien täytyy löytää nopeasti tapa pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa.[1] Pidginin sanasto on yleensä suurimmaksi osaksi peräisin yhdestä kielestä, mutta sanasto on suppea ja sanat lyhyitä.[2]
Jokaisella pidginillä on oma kielellinen rakenteensa, joka käyttäjän täytyy opetella. Pidgin on normaalisti vieras ja opittu kieli jokaiselle kommunikaation osapuolelle, eikä yleensä kenenkään äidinkieli. Pidgin kehittyy vasta toistuvan tai pitkäaikaisen kontaktin seurauksena, eikä satunnaisessa kohtaamisessa käytetty sekakielinen kommunikaatio vielä ole pidginiä. Pidginiä käytetään yhteisenä kielenä eli lingua francana tyypillisesti vain erityisissä tilanteissa, kuten torilla tai plantaasilla, mutta ei kyseisen tilanteen ulkopuolella, kuten kotona tai sosiaalisissa tilanteissa.[3]
Etymologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pidgin-sanan taustaa ei tiedetä varmuudella, ja siitä on esitetty useita teorioita. Yleisimmin hyväksytyn teorian mukaan sana tulee Kiinan pidgin-englannin tavasta ääntää sana business, ‘liiketoiminta’.[4]
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pidgin on yksinkertaistettu kieli, jossa on tyypillisesti vain noin 800–1000 sanaa ja rajoittunut määrä kieliopillisia rakenteita. Vokaaleita on vain vähän, esimerkiksi vokaalit /a, e, i, o, u/ mutta ei pyöreitä etuvokaaleja /y, ö/. Myös konsonantteja on joko vähän tai korkeintaan keskimääräisen paljon. Konsonanttiklustereita ei esiinny, ja konsonanttiin päättyvät tavut ovat rajoitettuja tai puuttuvat kokonaan. Tooneja ei esiinny.[1]
Sidottuja morfeemeja ei käytetä, eli pidginit ovat äärimmäisen isoloivia kieliä, joissa jokainen morfeemi muodostaa itsenäisen sanan. Jos aikamuoto, aspekti tai kongruenssi esiintyvät, niitä kuvataan erillisillä sanoilla. Jos monikkoa ja adjektiivien superlatiivia kuvataan lainkaan, se voi tapahtua toistolla. Myös lauseoppi on rajoitettua. Sisäkkäisiä lausekkeita ei yleensä esiinny.[1]
Pidginin toinen osakieli on yleensä toista korkeammassa asemassa yhteiskunnallisesti, eli se on superstraattikieli. Tästä ylempiarvoisesta kielestä tulee pidginiin yleensä enemmän sanoja kuin alempiarvoisesta kielestä eli substraattikielestä. Alempiarvoinen kieli antaa pidginiin joitain kieliopillisia elementtejä, mutta pidginin kielioppi on suureksi osaksi vierasta kummallekin osakielelle.[1]
Syntytilanteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pidginejä syntyy monenlaisissa tilanteissa. Sodissa ja miehityksissä pidgin voi syntyä sotilaiden sekä siviilien tai erikielisten sotilaiden välille. Pidginejä on syntynyt myös massamuuttoliikkeissä, kaupankäynnin yhteydessä sekä kolonialismin aikaisilla plantaaseilla erikielisten työntekijöiden tai työntekijöiden ja johtajien välille.[1]
Miehityksen yhteydessä syntyi esimerkiksi ”bambuenglanti”, jolla Japania toisen maailmansodan jälkeen miehittäneet amerikkalaissotilaat kommunikoivat japanilaisten kanssa. Bambuenglantia käytetään edelleen Okinawalla, missä on yhdysvaltalaisia tukikohtia.[1]
Français Tirailleur (FT) (tunnettiin myös nimillä petit nègre, tai pitinègue) on pidginkieli, jota puhuivat länsiafrikkalaiset sotilaat ja heidän valkoihoiset upseerinsa Ranskan siirtomaa-armeijassa noin vuosina 1857-1954.[5]
Massamuuton yhteydessä on syntynyt muun muassa venäläis-kiinalainen pidgin, kun venäläisiä pakeni Mantšuriaan ja muualle Koillis-Kiinaan sekä Shanghaihin vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Kieltä käytettiin aina toiseen maailmansotaan saakka, jonka jälkeen venäläisiä alkoi muuttaa pois Kiinasta.[1]
Intiassa syntyi siirtomaa-aikana ”hovimestarienglanti”, jolla intialaiset palvelijat kommunikoivat brittiherrojensa kanssa. Kieltä puhutaan Intiassa edelleen hotelleissa, klubeissa ja kodeissa.[1]
Kaupankäynnin yhteydessä pidginejä syntyy erityisesti silloin, kun kaupankäyntiin osallistuu useita kieliryhmiä. Eräs esimerkki kauppapidginistä on ”chinook-jargon”, jota puhuttiin Alaskassa eri intiaaniryhmien ja eurooppalaisten välillä. ”Russenorskia” puhuttiin vuoteen 1917 asti venäläisten kauppiaiden ja norjalaisten kalastajien välillä kesäisin Pohjoisen jäämeren Norjan-rannikoilla.[1]
Asema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pidgineitä ei yleensä tunnusteta oikeiksi kieliksi niiden puhuma-alueilla. Pidgin-puhetta pidetään myös usein ”laiskana” tai ”viallisena” puheena, eikä pidginin puhuminen tuo käyttäjälleen arvostusta. Pidgineillä ei myöskään yleensä ole kirjakieltä, joten niitä ei tavallisesti käytetä virallisissa yhteyksissä silloinkaan, kun ne ovat hyvämaineisia.[6]
Kehittyminen kreolikieleksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos pidginiä puhuvien ihmisten yhteiset lapset oppivat pidginin äidinkielenään, he kehittävät kielestään kieliopillisesti monimuotoisemman. Jos tätä uutta kieltä puhumaan muodostuu kokonainen kieliyhteisö, sitä kutsutaan kreolikieleksi.[1] Esimerkiksi monet karibialaisten plantaasien pidginit ovat kehittyneet kreolikieliksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pereltsvaig, Asya: Languages of the World. Cambridge University Press, 2012. ISBN 978-1-107-00278-4
- Velupillai, Viveka: Pidgins, Creoles and Mixed Languages. Amsterdam ; Philadelphia: John Benjamins Publishing Company, 2015. ISBN 978-90-272-5271-5