Ragnar Nordström

Ragnar Gustaf Enos Nordström
Henkilötiedot
Syntynyt	16. tammikuuta 1894 Loviisa
Kuollut	25. joulukuuta 1982 (88 vuotta) Loviisa
Ammatti	konttoristi ja prokuristi
Jääkäri
Liittymispäivämäärä	23. joulukuuta 1915
Komppania	3. komppania
Taistelut jääkäriaikana	asemasota Misse-joella, asemasota Riianalahden rannikkoasemissa, Aa-joen talvitaistelut
Korkein arvo jääkäriaikana	Gruppenführer
Palasi Suomeen	25. helmikuuta 1918
Arvo Suomeen tultaessa	luutnantti
Korkein sotilasarvo	everstiluutnantti
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Gustav Ragnar Enos Nordström (16. tammikuuta 1894 Loviisa – 25. joulukuuta 1982 Loviisa) oli suomalainen laivanvarustaja, jääkärieverstiluutnantti, heimoaktivisti ja poliittinen taustavaikuttaja, harmaa eminenssi. Tullivartijan poikana syntynyt Nordström kävi Helsingin kauppakoulun 1912 ja työskenteli sen jälkeen muutamia vuosia liike-elämässä konttoristina ja prokuristina Loviisassa, Hampurissa ja Raumalla.

Jääkäri ja heimosoturi

Nordström liittyi Jääkäripataljoona 27:ään joulukuussa 1915 ja taisteli sen riveissä maailmansodan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella (Gauja) 1916–1917. Nordström oli Saksassa saksalaisia kouluttajia vastaan suuntautuneen jääkärikapinan johdossa.

Palattuaan Suomeen jääkäriluutnanttina jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918 hänet komennettiin komppanianpäälliköksi 1. jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonaan. Sisällissodassa Nordström taisteli Lempäälän rintamalla ja haavoittui Kelhossa 7. huhtikuuta 1918. Koko päivän jatkuneen ankaran taistelun jälkeen hän pelastui vain vaivoin yön pimeyden turvin Mäyhäjärven jään yli takaisin valkoisten puolelle Sotavaltaan. Hän valitsi oikean käsivartensa amputoinnin muiden hoitomuotojen ollessa liian hitaita hänen ehtiäkseen Viipurin taisteluihin. Vamma ei kuitenkaan estänyt hänen myöhempiä sotilaallisia seikkailujaan ja sotilaallista kehitystään.

Sodan jälkeen Nordström oli armeijan palveluksessa komppanianpäällikkönä Laatokan jalkaväkirykmentissä 1918–1919 ja ylennettiin kapteeniksi 1919. Hänen komppaniansa oli sijoitettuna Sortavalaan, mistä se siirrettiin lähemmäs rajaa Salmiin. Hän suunnitteli yhdessä jääkärimajuri Gunnar von Hertzenin kanssa vuoden 1919 Aunuksen retkeä ja osallistui siihen myös itse.

Jääkärit Gunnar von Hertzen ja Ragnar Nordström oikealla.

Liikemies ja harmaa eminenssi

Aunuksesta vetäytyessään Nordström tapasi Salmissa tulevan vaimonsa Ninan, jonka isä oli myös retkellä mukana ollut myöhempi kansallissosialisti Jaakko Seise. Vuonna 1924 Nordström perusti Loviisaan laivavarustamon Ab R. Nordström & Co Oy. Hänen konsernissaan työskenteli 1 700 työntekijää ja Nordströmillä oli yhteensä 60 alusta. Laivasto koostui valtaosin yli-ikäisistä, halvalla ostetuista huonokuntoisiksi tiedetyistä höyryaluksista, tästä johtuu nimitys Nordströmin second hand -laivasto.

Nordström harjoitti 1930-luvulla Petsamossa kalastus- ja kalanjalostustoimintaa perustamiensa Petsamon kala Oy:n ja Petsamon öljy- ja kalajauhotehdas Oy:n nimissä. Liiketoimintansa tuotoilla hän rahoitti muun muassa Lapuan liikettä ja kuului tämän kansanliikkeen taustavaikuttajiin ja -johtajiin. Nordström kuitenkin vastusti laillisen hallituksen kaatamista ja Mäntsälän kapinaa.

Talvisodan sytyttyä Ragnar Nordström hankki kenttäarmeijalle aseistusta. Ehdoksi aseistuksen luovutukselle puolustusvoimille hän pani sen, että aseistus on käytettävä Lapin rintaman vahvistamiseen. Hänen ostamillaan aseilla, muun muassa tykistöllä, oli suuri merkitys vihollisen hyökkäyksen pysäyttämiseen pohjoisella rintamaosuudella. Sen jälkeen hän takasi Suomen ja Saksan asekauppoja sekä osallistui itärintamalle lähetetyn suomalaisen SS-pataljoonan kustannuksiin, vaikka oli alun perin koko joukko-osaston luomista vastustanut. Suomen otettua jatkosodassa haltuunsa Itä-Karjalan Ragnar Nordström sijoitti varoja miehitetyn alueen karjalaislasten koulunkäyntiin. Hänet nimitettiin Väinö Kotilaisen avustajaksi Itä-Karjalan sotilashallintoon. Nordström myös vastusti Mannerheimin päätöstä olla hyökkäämättä Leningradiin.

Sodan jälkeen Nordström tuki siirtokarjalaisten asuttamista ja rakennutti asevelitaloista kaupunginosan Loviisaan. Hän vastusti sodasta irtautumista ja Paasikiven politiikkaa sekä osallistui Stella Polaris -operaatioon. Hän myös tuki taloudellisesti saksalaismielistä vastarintaliikettä Suomessa. Nordström kirjoitti muistelmansa vuosina 1945–1948 ollessaan vapaaehtoisessa maanpaossa Tukholmassa. Ruotsiin hän oli siirtynyt syyskuussa 1945 Ylitornion Ainolan kodistaan, paeten metsien läpi yönselkään punaisen Valpon jahtaamana. Muistelmat julkistettiin ja painettiin vasta viitisenkymmentä vuotta myöhemmin hänen poikansa toimittamana kirjana.

Valpo jahtasi häntä kolme vuotta asekätkennän, kommunismin vastaisen toiminnan ja saksalaissuhteiden takia. Hänen jahtaamisensa kuitenkin päättyi Valtiollisen poliisin lakkauttamiseen vuonna 1948. Sodan jälkeen hän oli merkittävä sijoittaja Suomen yrityselämässä. Hän omisti osakkeita muun muassa Fenniasta, Enso-Gutzeitista ja Kansallis-Osake-Pankista. 1950-luvulla hänen laivanvarustustoimintansa joutui suuriin vaikeuksiin ja lopulta vararikkoon. Nordström kuoli jouluyönä 1982.

Muuta

Kuva jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordströmin hautamuistomerkistä Loviisan vanhalla hautausmaalla.

Mäntsälän kapinan jälkeen Ragnar Nordström lähetti yhtiönsä kalastamaan silliä liikehdinnän vankilassa istuville johtajille ja sai tästä näiltä henkilökohtaisen kiitoskortin.

Syvästi uskovainen jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ennusti niin Saksojen yhdistymisen kuin Neuvostoliiton perimmäisen mahdottomuudenkin. Hän myös vakuutti omaisuutensa kaksinkertaisesti ennen talvisotaa arvaten tämän alkamisen. Ennen talvisodan alkua hän oli siirtänyt omaisuutensa Raja-Karjalan Salmista Loviisaan. Kekkosen Suomessa hän kävi toisinajattelijasta, mutta huolehti toisaalta kulissien takana tasavallan presidentin sotasokeasta veljestä majuri Jussi Kekkosesta ottamalla tämän yritykseensä töihin. Kekkonen oli myös Nordströmin läheinen ystävä. Kekkonen muun muassa lähti vuoden 1961 noottikriisin selvittelyneuvotteluihin Novosibirskiin Nordströmin Loviisan talon kautta ja kysyi neuvoja ja mielipiteitä Nordströmiltä.^lähde?

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 1. lokakuuta 1916 Gruppenführer 31. toukokuuta 1917 Luutnantti 11. helmikuuta 1918 Kapteeni 28. helmikuuta 1919 Majuri 5. joulukuuta 1929 Everstiluutnantti 1940		Vapaudenristi 1. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. lk. ritarimerkki Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Aunuksen vapaussodan muistomitali Jääkärimerkki Preussin 2. lk. Rautaristi Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi Viron Suojeluskunnan Valkoinen risti Viron Valkoisen tähden ritarikunnan kunniamerkki

Kirjoja

• Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö. (Suomentanut ja huomautuksin varustanut Raimo-Ragnar Nordström) WSOY, 1996. ISBN 951-0-21250-4
• Elo, Ilmari: Loviisalaisen perhevarustamon historia 1926–1970. Jääkärieverstiluutnantti Ragnar Nordström ja hänen laivansa. Otava 2007. ISBN 9789529228720.

Katso myös

• Loviisan–Vesijärven rautatie

Lähteet

• Brantberg, Robert: Sotaupseerit. Tampere: Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-08-X
• Puolustusministeriön sotahistoriallinen toimisto (toimittanut): Suomen jääkärien elämäkerrasto. Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1938.
• Swanström, André: Hakaristin ritarit. Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset. Atena, 2018. ISBN 978-952-300-449-8.
• Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924–1925

Aiheesta muualla

• Kemppainen, P.: Teno [1]
• Suomen Metsästäjäliitto ry: [2] Metsästyskartano Ainola
• Ykkösdokumentti: Harmaa eminenssi TV 1 (esitetty 1. tammikuuta 2005)
• YLEn Elävä arkisto: Ragnar Nordström - kulissien takainen isänmaallinen vaikuttaja
• Nordström-Yhtymä, yrityshistoriallinen kronologia